Tomi Henttinen
puheenjohtaja, BuildingSMART Finland
Talotekniikan merkitys, samoin kuin asennettavien järjestelmien määrä, kasvaa jatkuvasti. Aikataulujen hallinta, talotekniikan yhteensovittaminen ja asennusjärjestyksen ratkaiseminen monimutkaistuvat.
– Pelkkien 2D-piirustusten varassa talotekniikan mahduttamisessa sille varattuun tilaan voi tulla haasteita. Myös oikea asennusjärjestys on tärkeä. Hyvälaatuiset tietomallit helpottavat urakointia ja mahdollistavat suoraviivaisemman toiminnan. Osa rakennusliikkeistä hyödyntääkin jo tietomallintamista ja mallien avulla tehtävää suunnitelmien laadun varmentamista, kertoo BuildingSMART Finland:n puheenjohtaja Tomi Henttinen.
Esimerkiksi sairaaloissa tekniikkaa on tavanomaisen talotekniikan lisäksi valtaisa määrä. Väärä asennusjärjestys voi aiheuttaa sen, että aikaisemmin asennettuja koneita ja järjestelmiä joudutaan purkamaan tai tila ei riitä kaikkien suunniteltujen laitteiden asentamiseen. Myös järjestelmien huoltaminen rakenteita purkamatta on huomioitava jo rakennusaikana.
Laadukkaat mallit helpottavat urakointia ja mahdollistavat kohteen visuaalisen tarkastelun. Tietomallintamisella edistetään sitä, että oikeat ihmiset ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja estetään ylimääräisiä kustannuksia sekä viivytyksiä.
Tietomallit mukana koko rakennuksen elinkaaren
Nykyisin käytössä olevat Yleiset tietomallivaatimukset julkaistiin vuonna 2012. Niille on päivitystarvetta, koska tarkkuusvaatimukset sekä vaatimukset suunnittelun laadulle ja sisällölle kasvavat jatkuvasti. Nykyisin tietomallia voidaan ja halutaan hyödyntää eri näkökulmista kuten laitetekniikan, käytön sekä ylläpidon näkökulmasta.
Tulevaisuudessa tietomalleja tullaan käyttämään yhä enemmän koko rakennuksen elinkaaren ajan: kiinnostus tietomallien hyödyntämiseen myös kunnossapidossa on herännyt. Tämä tarkoittaa sitä, että työmaalla täytyy huolehtia muutoksien dokumentoinnista ja toteumatiedon viemisestä malleihin. Ylläpitoon siirtyvän tiedon tulisi olla myös malleissa toteuman mukaista, joten ylläpidon kannalta merkittävät muutokset tulisi päivittää suunnitelmamalleihin.
Geometrinen kaksonen
Eurooppalaisessa toimintakulttuurissa satsataan enemmän mallien tietosisältöön, Suomessa painotus on vielä aikatauluissa ja geometrian yhteensovittamisessa, jolloin tiedon syventäminen jää pinnalliseksi.
– Vielä ei voida puhua rakennusten digitaalisesta kaksosesta. Suomessa tietomallit ovat pikemminkin hieman rikastettuja 3D-malleja, joissa ei ole juurikaan tuote- ja laitetietoja, sanoo Henttinen.
– Suurin haaste on toimintakulttuurissa ja suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden ajattelutapaeroissa. Kun tietomalli otetaan keskustelun pohjaksi, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyö tiivistyy. Hyppäys seuraavalle tasolle vaatii syvemmän toimintakulttuurin muutoksen, tekniikka on jo olemassa. Sitä saa mitä tilaa, eli jos tarkkaa tietoa ei tilata, sitä ei saada, Tomi Henttinen summaa.
