Digitalisaatio vie infrastruktuurin suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon uudenlaiseen aaltoon, sanoo Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen.
Digitalisaatiota voidaan hyödyntää väylien kehittämisessä erittäin paljon. Kynä ja paperi ovat vaihtuneet moniulotteiseen suunnitteluun. Digitaalisuus mahdollistaa tiedon säilömisen ja jakamisen kaikkien osapuolien käyttöön.
– Esimerkiksi tienrakentaja, asfaltinlaittaja ja sähkörakentaja voivat käyttää samaa aineistoa monipuolisesti ja ajantasaisesti. Kun esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua todetaan muutos- tai korjaustarpeita, kaikesta tapahtuneesta löytyy tieto.
Digitalisaatiosta helpotusta korjausvelkaan
Tieverkon korjausvelan on arvioitu olevan Suomessa 2,5 miljardia euroa. Valtioneuvosto on myöntänyt korjausvelan vähentämiseen 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta kolmeksi vuodeksi. Puolet summasta menee velan kasvun pysäyttämiseen.
Digitalisaatiolla voidaan vastata korjausvelan asettamiin haasteisiin.
– Kärjistäen sanoen ennen päällystettiin 30 kilometria tietä, jos 30 kilometrin koettiin olevan huonossa kunnossa. Digitalisaatio mahdollistaa täsmäkorjaamisen ja ennakoivan väylänpidon. Digitaalisesti mittaamalla saadaan selville, minkä verran tietyllä matkalla on korjaamista vaativia ongelmakohtia ja korjaus kohdistetaan vain näihin osuuksiin, sanoo Vehviläinen.
Suomessa älyväylien huippuosaamista
Automaattinen ajaminen on todellisuutta hyvin pian, mutta sen kehittäminen on perustunut helposti ajettaviin alueisiin.
– Kun autonomisen auton pitää pystyä selviytymään lumessa, tuiskussa ja paikantamaan poroja, ovat vaatimukset aivan toiset.
Suomessa sijaitseekin maailman ensimmäinen arktinen älykkään liikenteen testiekosysteemi.
– Olemme Suomessa hyvin pitkällä automaattisen ajamisen testialueissa. Tunturi-Lappiin rakennetaan aluetta, jossa autonvalmistajat voivat testata uusia laitteitaan ensin suljetulla alueella ja sitten digitalisoiduilla tieosuuksilla. Rannikolla meillä on rakenteilla maailman mittakaavassa ensimmäiset merenkulun testialueet autonomisten alusten testausta varten, Vehviläinen sanoo.
Suomella on maine digitalisaation edelläkävijänä. On tärkeää, että kulkuneuvojen digitalisoituessa infrastruktuuri pystyy vastaamaan haasteeseen.
– Kun T-Fordit tuotiin markkinoille, ne hajosivat huonokuntoisilla kärryteillä. Suomessa olemme huomanneet sen, mikä muilta on mennyt ohitse: kun kulkuvälineet muuttuvat autonomisiksi ja koko liikenne on murroksessa, on myös väylien muututtava, toteaa Vehviläinen.
Lue lisää maailman ensimmäisestä arktisen älykkään liikenteen testiekosysteemistä: www.snowbox.fi
