Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitteen saavuttaminen vaatii yhteistyötä kaikilta sektoreilta, eikä tavoitetta voida saavuttaa yksittäisillä sankariteoilla ja omissa siiloissa toimien. Rakennusten energia- ja tehotehokkuuden parantamista tarvitaan tavoiteltaessa hiilineutraalia energiajärjestelmää ja rakennuskantaa.
Sisäilmaston kustannuksella ei saa tehdä energiansäästötoimenpiteitä.
Asunto-osakeyhtiöissä energia- ja vesikustannusten osuus on 30–40 prosenttia hoitokuluista. Fiksu energiankäyttö on pelkästään jo asumiskustannusten näkökulmasta hyvin tärkeää. Energiansäästö ei ole kuitenkaan suora synonyymi energiatehokkuudelle. Energiatehokkuudessa pitää ottaa aina huomioon se, mitä käytetyllä energialla saadaan aikaan, tästä esimerkkinä asumismukavuus. Sisäilmaston kustannuksella ei saa tehdä energiansäästötoimenpiteitä, ja esimerkiksi ilmanvaihdosta ei saa tinkiä säästön huumassa. Häädettäessä energiahukka taloyhtiön nurkista tehdään samalla myös ympäristön kannalta hyviä asioita.
Taloyhtiön energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä osa suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Pohja suunnitelmallisuudelle luodaan jo ennen varsinaisia hankkeita. Tämä tehdään laatimalla kunnossapitosuunnitelma vähintään 10 vuodelle, suunnittelemalla taloyhtiön taloutta, tunnistamalla osakkaiden tahtotila sekä asettamalla tavoitteet myös taloyhtiön energiatehokkuudelle. Lisäksi tulee huolehtia jo olemassa olevien teknisten järjestelmien toiminnasta. Asiantuntijan voimin tehtävässä energiatehokkaiden korjaushankkeiden hankesuunnittelussa vertaillaan kattavasti eri vaihtoehtoja, jotta osakkaille syntyisi selkeä kuva niiden vaikutuksista esimerkiksi asumiskustannuksiin.
Energiantuotannon muutoksia tapahtuu sekä kiinteistö- että energiajärjestelmätasolla. Lämmitystapamuutoksia pohdittaessa on aina muistettava sen olevan korjaushanke, joka vaatii huolellisen pohdinnan ja suunnittelun siinä missä putkiremonttikin. Lisää älykkyyttä lämmitysjärjestelmiin on mahdollista tuoda mittausanturein ja rakennusautomaation avulla. Anturit eivät kuitenkaan ole kaikkia ongelmia poistava hopealuoti, vaan edellyttävät lämmitysjärjestelmän perusasioiden kunnossa oloa. Lämmitystapamuutoksissa on tärkeää pohtia etävalvonnan ja -hallinnan toteuttamista vähintäänkin lämmöntuoton osalta. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos taloyhtiön lämmöntuottojärjestelmä koostuu esimerkiksi kaukolämmöstä ja lämpöpumpuista.
Kirjoittaja Petri Pylsy toimii Kiinteistöliiton johtavana asiantuntijana.
