Osmo Seppälä
toimitusjohtaja, Vesilaitosyhdistys VVY
Mika Rontu
apulaisjohtaja, Vesilaitosyhdistys VVY
Vesilaitosyhdistyksen hiljattain teettämä selvitys ”Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040” toi esiin arvioitua hurjempia lukuja vesihuoltoinfran tuleviin investointitarpeisiin liittyen.
– AFRY Finland Oy:n tekemän selvityksen mukaan vesihuollon vuotuinen investointitarve lähes kaksinkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana ja kasvu jatkuu tämän jälkeenkin, Vesilaitosyhdistyksen VVY, toimitusjohtaja Osmo Seppälä sanoo.
Vesihuoltolaitosten investointien kokonaismäärä tulisi jatkossa nostaa tasolle noin 780 miljoonaa euroa vuodessa, kun ne viime vuosina ovat olleet tästä enintään puolet. Seppälä toteaa uusinvestointien tarpeen olevan keskimäärin jopa vähenemässä, mutta saneerausinvestointien tarpeen lisääntyvän voimakkaasti.
– Erityisesti vesihuollon verkostojen saneerausinvestointien tarve kasvaa. Tämä tarkoittaa verkostosaneerauksien osuuden tulevista investointitarpeista olevan noin 480 miljoonaa euroa vuosittain.
Miksi verkostosaneeraukset jäävät jälkeen tavoitteesta?
Vesijohto- ja viemäriverkostojen saneerausten kokonaismäärä maassamme on viime vuosina ollut keskimäärin vain noin 100–120 miljoonaa euroa vuodessa, joka on neljäsosa lähivuosikymmenien saneeraustarpeesta.
– Verkostosaneerausten kasvavasta tarpeesta on puhuttu jo toistakymmentä vuotta, mutta määrät eivät ole lähteneet kasvuun odotetulla tavalla, Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rontu harmittelee.
Syitä tavoitteista jälkeen jäämiseen on Ronnun mukaan useita, vaikka etenkin vesihuoltolaitokset itse ovat tulevat investointipaineet jo varsin hyvin tunnistaneet.
– Vesihuoltolaitosten omistajien ja paikallisten päättäjien tietoisuus tämän kriittisen, mutta usein näkymättömän infran pitkäjänteisen omaisuudenhallinnan merkityksestä on edelleen riittämätöntä.
Asiantuntijat muistuttavat, että myös vesihuoltolaitosten omissa valmiuksissa suunnitella ja toteuttaa verkostosaneeraukset tarkoituksenmukaisimmalla ja kustannustehokkaalla tavalla on parantamisen varaa.
– Digitalisaation ja tiedonhallinnan kehittyessä laitosten edellytykset omaisuudenhallinnan parantamiseksi ja verkostosaneerausten toteuttamiseksi paranevat sekä määrällisesti että laadullisesti, Seppälä ja Rontu toteavat.
