Ella Lahtinen
kestävän kehityksen asiantuntija,
Green Building Council Finland
Jani Kemppainen
teknisten vaatimusten asiantuntija,
Rakennusteollisuus RT ry
Tulevaisuudessa kaiken korjaamisen ja rakentamisen on oltava kestävää. Yhteistyöllä on merkitystä – näkökulmat voivat olla ammattilaisilla erilaiset, mutta päämäärä on sama.
Kysyimme Green Building Council Finlandin kestävän kehityksen asiantuntijalta Ella Lahtiselta ja Rakennusteollisuuden teknisten vaatimusten asiantuntijalta Jani Kemppaiselta kestävästä korjausrakentamisesta.
Mitkä ovat kestävän korjausrakentamisen kriteerit?
JK: Tärkeintä lienee painottaa korjaamisen lopputuloksen kokonaisuutta: sen täytyy olla terveellinen ja turvallinen, energiatehokas ja vähähiilinen, käyttötarkoitukseen sopiva ja kustannustehokas. Rakennuksen on yleensä tarkoitus kestää käyttöä korjaamisen jälkeen vähintään 50 vuotta. Siksi tuon aikajänteen vaatimukset ja tarpeet on huomioitava nykytilanteen ja -tarpeen lisäksi.
EL: Hankkeen alussa on tiedettävä mitä ja miksi korjataan sekä korjausten tavoite, jotta voidaan valita kohteeseen ja sen tulevaan elinkaareen oikeat ratkaisut. Keskeisenä kriteerinä pidän rakennuksen ja sen järjestelmien pitkäikäisyyttä, johon liittyy niiden muunneltavuus käyttötarpeiden muutosten mukaan. Yhteistyö ja avoin keskustelu ovat kestävän korjaamisen avain.
Mitä sinulle tarkoittaa kestävä elämä?
JK: Kuluttajana se tarkoittaa jätteiden lajittelua ja minimointia, kulutuspäätösten punnitsemista myös vähähiilisyyden kannalta ja sitä, että jätän jälkeeni sellaisen maapallon, jossa lapseni pystyvät elämään. Eniten vaikutuksia arkielämässäni aiheuttavat liikkuminen, syöminen ja omakotitalon lämmittäminen. Työni osalta nuo kaikki asiat ovat kehityskohteita siten, että kaikki rakennusalan toimijat toimisivat vastuullisesti.
EL: Kestävä elämä on sellaista, jossa omien tarpeiden täyttämiseksi ei riistetä mitään – ei ihmisiä, eläimiä tai luontoa. Minulle on tärkeää, että lähtiessä paikat ovat paremmassa kunnossa kuin tullessa. Tätä päämäärää tavoittelen joka päivä. Hiilineutraaliuden ohelle ottaisin yhtä tärkeäksi tavoitteeksi biodiversiteetin suojelemisen. Kiertotalous taas on väline näiden toteuttamiseen.
Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät kestävälle korjausrakentamiselle?
JK: Korjausrakentamisen määrä ei vähene vaan päinvastoin kasvaa. Uudet tekniikat ja osaaminen tulevat haastamaan koko rakennusalaa – tietoisuuden lisääminen tilaajakenttään on ensiarvoisen tärkeää, sillä sieltä ne päätökset kuitenkin tulevat.
EL: Tulevaisuudessa kaiken korjaamisen ja rakentamisen on oltava kestävää ja harkittua. Asiakkaiden asenteet ja arvot ovat jo muuttuneet, joten kestämätön rakentaminen menettää markkinaa koko ajan.
