Kunnat ovat olleet suomalaisen yhteiskunnan tukipilareita ja avainroolissa eri aikoina, kun suomalaista yhteiskuntaa on kehitetty vastaamaan kulloisenkin ajan haasteisiin. Kunnat ovat toimineet lähiyhteisöinä, palvelujen järjestäjinä, innovaatioiden ja elinvoiman ruokkijana sekä demokratian ja osallisuuden mahdollistajina.
Tulevaisuuden rakentamisessa meidän on nähtävä koko ajan Suomen tulevaisuuden iso kuva. Meidän on kysyttävä itseltämme, miten saamme Suomen jälleen nousuun, miten saamme synnytettyä lisää työpaikkoja sekä mahdollistettua yrityksille sujuvamman tavan toimia. Meidän on karsittava hallinnon byrokratiaa ja toimittava kustannustehokkaammin.
Maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen muuttavat kunnan roolia ja tehtäväkenttää. Kyse on merkittävästä uudistuksesta eri julkisten tehtävien kokoamiseksi monialaisille maakunnille. Lainsäädäntö antaa uudistukselle raamin, mutta konkreettinen muutos tehdään aluetasolla. Tässä muutostyössä kunnat ovat tärkeitä muutoksentekijöitä ja uudistuksen mahdollistajia.
Kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä tehtäviä ovat jatkossa vapaa-aikaan, kulttuuriin ja liikuntaan liittyvät tehtävät.
Kuntien kannalta uudistus merkitsee erityisesti sote-tehtävistä luopumista. Sote-tehtävien jäädessä pois kunnille vapautuu energiaa ja tilaa uudenlaiselle kehittämistyölle, kuten elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseen.
Myös kunnan palvelurooli säilyy tulevaisuudessa, mutta palvelujen painopiste muuttuu. Keskiöön tulevat erityisesti varhaiskasvatus, perusopetus ja toinen aste sekä maankäyttö ja kaavoitus. Alueidenkäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuilla on merkittävä vaikutus myös kuntien ja kaupunkiseutujen elinvoimaan ja niiden asukkaiden hyvinvointiin. Kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä tehtäviä ovat jatkossa vapaa-aikaan, kulttuuriin ja liikuntaan liittyvät tehtävät. Erityisen tärkeä rooli kunnilla on jatkossa lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisessa.
Kuntaa ei ole ilman kuntalaisia.
Tulevaisuuden kunnan tekevät jokaisen kunnan asukkaat yhdessä päättäjien ja kuntahenkilöstön kanssa. Asukkaiden osaaminen ja kiinnostus omaa lähiympäristöään kohtaan on oltava aito voimavara kunnassa. Hyvinvoinnin tekijöinä voivat olla yhtäläisesti niin yritykset kuin yhteisötkin kunnan oman toiminnan rinnalla. Tulevaisuuden kunta on innostava ja avoin kaikille kuntalaisille ja yhteisöille.
Hallituksen Tulevaisuuden kunta –reformissa määritellään yhteinen visio tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030. Työ tehdään parlamentaarisesti. Työn on tarkoitus antaa sytykkeitä ja virikkeitä laajaan kansalaiskeskusteluun tulevaisuuden kunnan roolista. Muutosprosessi kohti tulevaisuuden kuntaa tehdään kuitenkin jokaisessa kunnassa paikallisista lähtökohdista käsin. Kyse on erityisesti toimintakulttuurin ja toimintatapojen ennakkoluulottomasta muuttamisesta. Digitalisaatio tuo monia uusia mahdollisuuksia, joita meidän on osattava hyödyntää menestyäksemme myös jatkossa.
Tulevaisuuden kunta ponnistaa paikallisesta osaamisesta elinvoiman rakentajana. Tärkein muutoselementti on rohkeus luoda uutta ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja. Avoimella vuoropuhelulla ja yhdessä tekemällä Suomi uudistuu ja uusi kasvu mahdollistuu.
Kirjoittaja on ministeri Anu Vehviläinen.
