Metsien rooli on merkittävä sekä hiilen sidonnassa että luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.
On tärkeää käyttää puuta vastuullisesti, niin että hakkuumäärät pysyvät kestävinä ja että ei vaaranneta korjuuympäristön kykyä sitoa hiiltä. Parhaimmillaan saadaan aikaan hiilipumppu. Kasvit sitovat hiiltä, ihminen korjaa niitä vastuullisesti ja varastoi hiilen rakennuskantaan. Kun rakennus tulee elinkaarensa päähän, puuta ei polteta vaan kierrätetään materiaalina. Näin parannetaan hiilidioksiditasetta, kertoo rakennusneuvos Matti Kuittinen ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta.
– Puuhun pätee sama kuin kaikkiin muihinkin raaka-aineisiin. Raaka-ainevirtoja ja uusia biomateriaaleja tulisi käyttää siellä, missä niillä parhaiten korvataan haitallisia fossiilisia materiaaleja. Etsitään korvaushyödyn optimia, Kuittinen jatkaa.
Metsät ovat myös aineeton resurssi, inspiraation lähde ja oppimisen mahdollisuus. Biomimiikassa tutkitaan, miten luonto on ratkaissut energiatehokkuuden tai raaka-aineiden tehokkaan hyödyntämisen. Luonnossa ei synny jätettä, vaan kaikki on raaka-ainetta seuraavalle vaiheelle.
Rakentamistavalla on vaikutusta
Kiinteistö- ja rakentamisala kattaa yli 80 prosenttia kansallisvarallisuudesta ja sen työllisyysvaikutus on 20 prosenttia. Rakennussektorin osuus kasvihuonepäästöistä on kolmannes.
– Rakennussektorilla ja rakennetulla ympäristöllä on merkittävä rooli kestävässä kehityksessä, yhdessä ne muodostavat isoja materiaali- ja päästövirtoja. Ympäristövaikutusten pienentämiseen on käytettävissä monia keinoja, osa on lainsäädännöllisiä vaatimuksia, osa markkinaehtoisia ohjausmekanismeja kuten vihreän rahoituksen instrumentteja. Rakentamisessa tarvitaan lainsäädäntöä, joka nostaa minimitason riittävän korkealle, toteaa Kuittinen.
– Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto – vanha sanonta muistuttaa, että rakentamisessa pitää huomioida ympäröivä luonto ja planetaariset rajat missä operoida, Kuittinen painottaa.
