Ely-keskuksen päällysteinsinööri Tuomas Vasama kertoo, että elinkaaren taloudellisuus on keskeinen tekijä asfaltin hankinnassa ja suunnittelussa.
– Tavoitteena on saada verorahoille tehoa ja vastinetta.
Myös ympäristönäkökulma otetaan huomioon. Samalla Vasama tuo esiin, että ympäristötekijät ja taloudellisuus eivät ole keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Kun säästetään kustannuksissa, säästetään usein myös päästöissä.
Vasama kertoo käytännön esimerkin asfaltin kierrätyksestä uusiopintausmenetelmällä.
– Massasta ainoastaan 25 prosenttia on uutta ainesta. Saavutetut kestävyysominaisuudet ovat kuitenkin uudenveroiset.
On siis olemassa teknologioita, joilla päästöjä voidaan alentaa. Tästä esimerkkinä ovat matalalämpöasfaltit, ja myös kierrättämällä päästään entistä alhaisempiin päästöihin.
– Kierrätys on korkealla tasolla ja uusia teknologioita kokeillaan ja pilotoidaan, Vasama kertoo.
Päätöksentekoprosessi on kehittynyt
Perinteisesti asfaltin hankintajärjestelmä on ollut projektikohtaista. Jokaiselle työtilaukselle on tehty samat vaiheet osaamisen arvioinnista vakuuksien asettamiseen ja työmaa- ynnä muihin kokouksiin asti. Hankintaprosessi on ollut pitkä ja kankea.
Dynaamisessa hankintajärjestelmässä projekteja voidaan yhdistää, mikäli sama toimija voittaa useamman projektin samalta alueelta. Yksi iso urakka tarkoittaa sitä, että hallintokokousten määrä laskee ja kaikki toimijat säästävät rahaa ja aikaa. Yhtenäinen hankintatapa levittää hyviä käytäntöjä ja helpottaa urakoitsijan tarjouslaskentaa. Hakemukset tehdään ja arvioidaan täysin sähköisessä muodossa, joka osaltaan tehostaa toimintaa.
Korjaustöillä ja uudella asfaltilla eri laatuvaatimukset
Isossa kuvassa päätöksentekoprosessi voidaan jakaa vanhan päällysteen korjaustöihin ja uuteen asfalttiin.
Korjaustöiden kohdalla tilaaja asettaa vaatimukset raaka-aineiden ja voimassa olevien normien kautta. Silloin vaaditaan esimerkiksi kiviaineksen nastarengaskulutuskestävyyttä ja sideaineen soveltuvia viskoelastisia ominaisuuksia.
Uuden asfaltin tapauksessa tilaajien vaatimukset ovat toiminnallisia. Se voidaan tehdä esimerkiksi niin, että urasyvyys tullaan mittaamaan viiden vuoden päästä. Tällöin asfaltin toimittajalla on enemmän tilaa liikkua ja mahdollisuus innovoida, koska tilaajan laatuvaatimuksena on yksinkertaisesti se, että asfaltti kestää.
Liikennevirasto asettaa kriteerit
Liikennevirasto ohjaa ely-keskuksia asettamalla vaatimukset ja tavoitteet sekä myöntää määrärahat. Tiestö on jaettu eri luokkiin käytön määrän ja tärkeyden mukaan ja kullekin luokalle on omat tavoitetasonsa. Tavoitteissa määritellään, kuinka pitkä matka tietä kustakin luokasta saa olla huonossa kunnossa. Tämän arvioimiseksi tiestön kunto mitataan.
