Sähköautojen latausinfran suunnittelu alkaa rakennuksen käyttäjien tarpeiden huolellisesta kartoittamisesta. Investointien järkevyyden perusta on hyvä vuorovaikutus hankkeessa.
– Kannattaa katsoa aikaan yli viiden vuoden päässä, vaikka toteutuksen haluaakin optimoida, sähkösuunnittelija Arttu Tick Swecolta sanoo.
Säästöt syntyvät erityisesti asennuksessa, koska jälkikäteen kaivaminen ja tipoittain asentaminen on kallista. Varaukset, putkitukset ja kaapeloinnit on kustannustehokkainta tehdä samalla kertaa tulevaisuutta varten.
Latauslaitteita taas ole tarpeen hankkia heti.
– Kaikki minkä voi tehdä etukäteen, säästää reilusti rahaa ja aikaa myöhemmin. Sekin maksaa, kun parkkihalli ei ole käytettävissä asennustöiden aikana, Tick korostaa.
Dynaaminen kuormanhallinta estää kulutushuippujen kasvua
Rakennuksen sähköliittymän kapasiteetti rajoittaa latausinfran kokoa ja laitteiden tehoa. Siihenkin on hyvä jättää varaa tulevaisuutta varten.
Dynaaminen kuormanhallintajärjestelmä mittaa rakennuksen muuta kulutusta ja optimoi sähkönantoa.
– Autoille annettava latausteho on pieni, kun rakennuksessa on kulutushuippu. Vastaavasti latausteho nousee silloin, kun muuta sähköntarvetta ei ole. Toisaalta latauslaitteet voivat antaa enemmän tehoa niille autoille, joilla on vähemmän latausta. Toinen vaihtoehto on määrittää joka pisteelle sama latausteho, joka ei ole optimaalinen mutta asettaa käyttäjät samanarvoiseen tilanteeseen, Tick kuvailee.
Dynaaminen kuormanhallinta tulee yleensä operaattorilta, jonka valinta on tärkeä tehdä huolellisesti.
– Erot operaattoreiden sopimuksissa ovat pieniä, mutta merkittäviä. Käyttäjän kannalta olennaista on laskutus ja laitteiden hyvä käytettävyys. Rakennuksen omistajan taas on fiksua miettiä, haluaako sitoutua laitehankinnoissa vain yhteen operaattoriin. Operaattorikenttäkin elää koko ajan, Tick muistuttaa.
