Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus etenee kohti rakennus- ja kiinteistöalan arkea. Pakkoremonttien aaltoa ei tule, mutta muutoksen laineet vaativat silti soutajilta uusia kikkoja ja parempia välineitä. Vaikka keinot täsmentyvät, suunta on selvä.
Paljon kohuttu EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uudistus hyväksyttiin toukokuussa 2024. Direktiivi edellyttää muutoksia useisiin lakeihin ja asetuksiin myös Suomessa. Kansallinen valmistelu Suomessa on alkanut, ja aikaa on kaksi vuotta: muutosten tulee astua voimaan kaikissa jäsenmaissa viimeistään toukokuussa 2026.
Vaikka direktiivivalmistelun lööppien kirkumat skenaariot pakkoremonteista joka torppaan eivät toteudu, kirittää rakennusten energiatehokkuusdirektiivi kiinteistö- ja rakennusalaa monella tapaa.
Päästöttömyys tavoitteena
Mitä rakennuttajan tai ammattimaisen kiinteistöomistajan pitää direktiivistä tällä hetkellä tietää? Ensinnäkin, direktiivin myötä tavoitteeksi tulee päästötön rakennuskanta. Uusien julkisten rakennusten tulee olla jo 2028 päästöttömiä, vuonna 2030 kaiken uudisrakentamisen tulee olla päästötöntä. Koko rakennuskannan puolestaan pitäisi olla päästötöntä vuoteen 2050 mennessä.
Energiatehokkuuden parantamisessa tavoitteena on ensi vaiheessa se, että koko Suomen asuinrakennuskannan primäärienergian kulutus vähenisi 16 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2020 tasoon. Vastaavantyyppisiä tavoitteita on myös myöhemmille vuosille.
Jotta näihin kansallisesti seurattaviin tavoitteisiin päästään, tarvitaan kiinteistönomistajat vahvasti mukaan talkoisiin. Kaiken korjausrakentamisen yhteydessä on syytä miettiä mahdollisimman fiksut keinot parantaa energiatehokkuutta, vähentää energiahukkaa ja lisätä kulutusjouston mahdollisuutta.
Direktiivi kannustaa myös muun muassa aurinkosähkön, sähköautojen latauspaikkojen, polkupyöräpaikkojen ja automaation lisäämiseen.
Seuraavan kahden vuoden aikana selkiytyy, miten direktiivin tavoitteet muuttavat kansallista lainsäädäntöä. Suunta on kuitenkin selvä: sekä päästöt että energiankulutus pitää leikata mahdollisimman pieniksi. Nämä investoinnit ovat tärkeitä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi mutta myös kiinteistön arvon säilymiseksi.
Artikkelin on kirjoittanut Green Building Council Finland ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Liina Länsiluoto.
