Skip to main content
Etusivu » Rakennuttaminen » Alan ammattimaistuminen haastaa hartiapankki-rakentamisen
Rakennusala

Alan ammattimaistuminen haastaa hartiapankki-rakentamisen

Kuvassa RIL ry:n tekninen johtaja, Pekka Talaskivi. Kuva: RIL ry

Korjattu rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Sen on tarkoitus sujuvoittaa rakentamista ja rakentamisen vähähiilisyyttä. Rakentamisesta pyritään tekemään myös ammattimaisempaa, mikä voi tarkoittaa hartiapankkirakentamisen loppua.

Uudella rakentamislailla pyritään myös hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään kiertotaloutta.

− Laki pakottaa alan toimijat vähähiilisten materiaalien ja energiatekniikoiden käyttöön sekä siihen, että rakennukset oikeasti suunnitellaan pitkäikäisiksi, korjattaviksi ja muunneltaviksi, RIL ry:n tekninen johtaja Pekka Talaskivi sanoo.

Rakentamisen sujuvoittamiseksi rakentamislupamenettelyä helpotetaan. Selkeyttävä muutos on toimenpideluvan ja rakennusluvan yhdistäminen. Lupaa ei myöskään tarvitsisi enää pienempiin rakennushankkeisiin, kuten pinta-alaltaan alle 30 neliön tai tilavuudeltaan alle 120 kuutiometrin rakennukselle sekä alle 50 neliön katokselle.

Rakennuslailla pyritään siihen, että rakentamisessa käytettäisiin vähähiilisiä materiaaleja ja energiatehokkaita tekniikoita.



− Käsittelyaikaan tehtiin käsittelyaikatakuu, mutta nähtäväksi jää kuinka hyvin sitä pystytään lopulta toteuttamaan. Rakennusvalvonnalla ei aina yksinkertaisesti ole resursseja tehdä asioita toivotussa aikataulussa, jolloin lain vaikuttavuus jää tavoitteesta, Talaskivi kritisoi.

Rakennuslailla pyritään siihen, että rakentamisessa käytettäisiin vähähiilisiä materiaaleja ja energiatehokkaita tekniikoita.

− Hiilijalanjälki lasketaan koko elinkaaren ajalta ja siihen on standardilaskentamenetelmät. En ole kuitenkaan huomannut, että raja-arvojen ylittämiseen liittyisi sanktioita. Mielenkiintoista on myös, että laskentavelvoite ei koske korjauksia ja laajennuksia, Talaskivi toteaa.

Tiukimmat vaatimukset kohdistuvat uudisrakentamiseen. Niiden on käytännössä oltava päästöttömiä.

− Asuntoja ei onneksi tarvitse korjata pelkän energiatehokkuuden vuoksi. Eli pakkoremontteja ei ole tulossa.

Lakiuudistuksen yhteydessä myös suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyysjärjestelmä muuttuu ja siirtyy ammattimaisempaan suuntaan. Hartiapankkirakentamisen tulevaisuus on kysymysmerkki, osaamisvaatimukset ainakin nousevat.

− Rakentamisen laadun kannalta on tietenkin hyvä asia, että rakentaminen ammattimaistuu. Haittapuolena on tietenkin vaatimusten kustannuksia nostava vaikutus, Talaskivi sanoo.

Next article