Iida Merikoski
asianajaja ja varatuomari,
Properta Oy
Timo A. Järvinen
taloyhtiömaailmaan erikoistunut asianajaja,
Properta Oy
Harvan taloyhtiön hallitus pääsee niin helpolla, että pöydällä on vain vastikkeiden määrittelyä tai sopimusten tekoa huoltoyhtiön ja isännöitsijän kanssa. Siksi yhä useammin hallitukset varautuvat isoihin korjaushankkeisiin asianajajien avulla.
Esimerkiksi urakkamaailma on nykypäivänä hyvin haastava.
– Urakkamuotoja on lukuisia ja jos taloyhtiö suunnittelee lisä- tai muutosrakentamista, syntyy tarve ymmärtää myös maankäyttöä ja kaavoitusta, Propertan asianajaja ja varatuomari Iida Merikoski sanoo.
– Huolellisuus on aina edullisempaa etukäteen käytettynä ja siksi isoissa hankkeissa omaa etua kannattaa ottaa turvaamaan taloyhtiömaailmaan erikoistunut asianajaja, jatkaa asianajaja Timo A. Järvinen, joka on myös yksi nykyisen asunto-osakeyhtiölain kirjoittajista.
”Sovittelu ei ole köyhän miehen käräjäoikeus”
Nykyään hankepäätöksiä ja perusparannusta suunnitellessa osakkaat ovat tosi huolellisia ja vaativia, että yhdenvertaisuus toteutuu.
– Silti löytyy aina niitä, jotka ovat omasta mielestään hieman yhdenvertaisempia kuin muut, Järvinen sanoo.
Jos varautumisesta huolimatta syntyy riitaa, asianajajan pitää tehdä konfliktista diagnoosi.
– Konfliktidiagnoosin lähtökohta on se, että kaikki riidat ovat soviteltavissa, kun riidan syyt on tunnistettu ja jutun lähtökohdat realistisesti analysoitu. Kannattaa myös muistaa, että tuomioistuimet ovat tällä hetkellä tosi tukossa, Merikoski muistuttaa.
Sovittelu on halvempaakin kuin terrierimäinen taistelu eri oikeusasteissa.
– Kovin usein huonoinkin sovinto on parempi kuin tuomio parhaimmillaan. Sovittelulla haetaan ratkaisuja, kun taas oikeudenkäynti ei paranna konfliktia, Järvinen vertailee.
Konfliktidiagnoosilla selvitetään myös osapuolten intressit, joita sitten sovitellaan.
– Tavoitteena on, että kummankin intressit tulevat riittävän tyydytetyiksi, jotta sovinto on mahdollinen. Sovittelu ei siis ole köyhän miehen käräjäoikeus: sovittelussa ei saada tuomiota eikä sovittelija tee ratkaisua vaan hän auttaa osapuolia pääsemään sovintoon, Järvinen kiteyttää.
Sovintoon voi päästä isoissakin konflikteissa
Ajankuvaan kuuluva trendi on medikalisoinnin ohella ihmissuhteiden juridisointi.
– Kanteita on kyllä helppo tehdä, mutta on asianajajan ammattitaitoa sanoa asiakkaalle suoraan, milloin käräjille kannattaa lähteä ja milloin ei, Merikoski korostaa.
Taloyhtiölle raastavimpia ovat osakkaan ja yhtiön väliset riidat tai osakkaiden keskinäiset kärhämät.
– Pyydän usein ensimmäiseksi asiakasta kirjoittamaan lyhyesti, mitä asioita he haluavat saavuttaa. Hyvin monesti joudun toteamaan, etteivät he saavuta oikeudessa niistä mitään, vaikka case voitettaisiin. Monelle on suuri yllätys, etteivät tuomioistuimet ratkaise periaatteellisia riitoja, Järvinen kertoo.
Olipa kyseessä erimielisyys urakoitsijan kanssa, rajariita osakkaiden välillä tai esimerkiksi lisärakennushanke, joka sisältää paljon yhtiöoikeudellisia sopimuksia, Propertan asianajajilla on niiden hoitamiseen vankka osaaminen.
– Meidän osaamisesta on hyötyä kaikissa rakennuksiin liittyvissä projekteissa, tontin hankinnasta rakennuksen toteuttamiseen asti, Merikoski sanoo.
– Autamme myös maankäyttöön, kaavoitukseen, muuntorakentamiseen ja uudelleen jalostamiseen liittyvissä asioissa sekä esimerkiksi silloin, kun valmistuneelle kerrostalolle perustetaan asunto-osakeyhtiö. Summa summarum, juridinen osaamisemme kattaa koko rakennetun omaisuuden elinkaaren, Järvinen toteaa.
Tarvitseeko taloyhtiösi apua pykäläviidakossa suunnistamiseen?
Ota yhteyttä 010 274 0190 tai tutustu palveluihimme verkkosivuilamme!
