Suomen liikenneverkossa on miljardien eurojen korjaus- ja kehittämisvaje. Verkko ei vastaa enää vaatimuksiin, joita ilmastonmuutos, kaupungistuminen, työvoiman liikkuvuus ja teollisuuden kuljetukset tänä päivänä sille asettavat.
Samanaikaisesti Suomen hallitus on Juha Sipilän johdolla asettanut hallitusohjelmaan tavoitteiksi materiaalitehokkuuden ja laajemmin kiertotalouden edistämisen.
Jos haluamme vastata molempiin haasteisiin, meidän pitää kehittää infrarakentamisen materiaalitehokkuutta ja pystyä konkretisoimaan kiertotalous hanketasolla.
Infrastruktuuriin sitoutuu merkittävä määrä luonnonvaroja ja samanaikaisesti rakentamisen ohessa syntyy suuria määriä irrotettuja maa- ja kiviaineksia, joita ei voida hyödyntää syntypaikalla.
Näiden uusiomateriaaleiksikin luettavien massojen järkevä hyötykäyttö lähialueilla, jolloin vältetään pitkiä kuljetuksia maakaatopaikoille, on merkittävä tekijä kiertotaloudenkin näkökulmasta.
Suomi on kokonaisuudessaan Euroopan maista keskiarvoa pienempi kiviainesten käyttäjä, kun verrataan absoluuttisia käyttömääriä. Sen sijaan kiviainesten käyttö asukasta kohti on Suomessa suurempaa kuin keskimäärin Euroopassa johtuen Suomen maantieteellisesti laajasta väyläverkosta ja tierakenteiden mitoituksesta. Yli 70 prosenttia kiviaineksista käytetään julkisessa rakentamisessa tai julkisesti tuetuissa kohteissa.
Rakennuksiin ja muihin rakenteisiin sitoutuu koko niiden elinkaaren ajan materiaaliresursseja, jotka elinkaaren päässä vapautuvat. Hyödyntämällä näistä tuotettuja uusiomateriaaleja primääristen luonnon raaka-aineiden, kuten kiviaineksen sijaan, voidaan parantaa materiaalitehokkuutta mitä parhaimmalla tavalla. Suurin hyödyntämispotentiaali näillä materiaaleilla onkin juuri maarakentamisessa.
Luonnonvarojen riittävyyteen ja niiden kulutuksesta johtuviin ympäristöhaasteisiin haetaan ratkaisua Euroopan komission ohjelmissa ja kansallisissa hankkeissa parantamalla materiaalitehokkuutta sekä tehostamalla koko kiertotalouden toimintaa. EU-komission kirjaamat kiertotaloutta edistävät tavoitteet tulevat jossain vaiheessa asettamaan myös kiinteistö- ja rakennussektorille paljon haasteita.
Jos kiertotaloutta todella halutaan nyt jalkauttaa Suomessa yleiseksi tavaksi toimia, kansallisilla toimilla on paljon nopeampi vaikutus. Niiden toteuttamisessa keskeistä on julkisen sektorin aito halu hyödyntää etenkin uudis-rakentamisessa rakennus- ja purkujätteitä ja niistä jalostettuja uusiomateriaaleja sekä erilaisia teollisuuden sivuvirtoja. Kiviainesten suurimpana käyttäjänä julkinen sektori voisi ottaa tässä eurooppalaisen edelläkävijän roolin.
Kirjoittaja Juha Laurila on INFRA ry:n ympäristöpäällikkö.
