Kaupunkien infrastruktuuri on käytännössä yhtä vanhaa kuin kaupungit itsessäänkin – usein kymmenien ja jopa satojen vuosien ikäistä. Monissa kaupungeissa infrastruktuuri on tullut tai tulossa käyttöikänsä päähän.
– Korjausvelkaa on valtavasti ja esimerkiksi putkirikot ovat lisääntymään päin, summaa INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.
Asukkaille putkirikot näkyvät katujen avaamisina ja vedenjakelun keskeytyksinä. Yleisenä haasteena on se, ettei infrastruktuurin korjausvelan määrä ole tiedossa.
– On paljon kaupunkeja, joissa ei tiedetä edes sitä, kuinka paljon viemäreitä tai vaikkapa pyöräteitä niillä ylipäänsä on, Syrjö kertoo.
Kaikkea ei voi korjata kerralla, joten tarvitaan pitkän tähtäimen suunnitelma korjausvelan maksamiseksi. Mutta ongelmana ei ole pelkästään raha, vaan myös se mistä saadaan osaavaa työvoimaa.
– Kuntien teknisen toimen työväki eläköityy eikä kaikkiin kuntiin yksinkertaisesti riitä tarpeeksi alan työvoimaa. Tämän seurauksena infran rakentaminen ja ylläpito siirtyy yhä enemmän yksityisille palvelujentuottajille.
Tulevaisuudessa korjausvelan määrä voidaan kuitenkin ennakoida paremmin. Asioiden internet tarkoittaa infrastruktuurin kohdalla vaikkapa sitä, että erilaiset anturit lähettävät ajantasaista tietoa infrastruktuurin kunnosta. Vähän kuin uusien autojen kohdalla, jotka ilmoittavat, milloin ne pitää viedä huoltoon ja mitä niille pitää tehdä. Täsmätiedon avulla ongelmakohdat pystytään korjaamaan ennen kohteen totaalista rikkoutumista. Talouttakin on helpompi suunnitella, kun odottamattomien korjaustöiden määrä vähenee.
Myös asumisen ja liikkumisen mukavuus on nykyistä korkeampi tulevaisuuden kaupungissa. Kaukolämmön lisäksi saadaan kaukokylmää, joukkoliikenteen tarjonta kasvaa ja liikenne on ylipäänsä sujuvampaa, turvallisempaa ja puhtaampaa.
Ajoneuvoista ajoneuvoon tapahtuva kommunikaatio mahdollistaa vaikkapa sen, että perässä ajava ajoneuvo reagoi automaattisesti edellä olevan auton ajaessa kuoppaan, joutuessa vesiliirtoon tai tehdessä äkkijarrutuksen. Jo nyt yksityisautoilijat saavat tiedot ruuhkista suoraan navigaattoriinsa.
Syrjön mukaan on tärkeää pitää infrastruktuuri kunnossa, jotta se palvelee kansalaisia ja elinkeinoelämää.
–Toimiva infrastruktuuri on talouskasvun mahdollistavaa kansallisvarallisuutta, jonka ei saa antaa rapistua, Syrjö muistuttaa.
