Kaupunkivalaistukseen investoidaan yleensä pitkäksi ajaksi, siksi hankintojen on oltava järkeviä. Valaistuksella on myös imagollinen merkitys kaupungille – sen suunnitteluun kannattaakin panostaa.
Valon merkityksen oivaltaminen on monille kaupungeille ollut käänteentekevää, kun ymmärretään, millaisia toimintamahdollisuuksia ja viihtyvyyttä valolla voidaan saada aikaan.
– On ymmärretty, että kaupungit voivat tuoda valaisulla ihmisille lisäarvoa. Silloin valaistuksen suunnittelussa analysoidaan sitä, missä ihmiset liikkuvat. Varsinkin keskusta-aluetta suunniteltaessa puistot, aukiot ja katualueet mielletään asukkaiden yhteiseksi olohuoneeksi, joiden viihtyvyyttä pyritään lisäämään valaistuksen keinoin, kertoo tilasuunnittelusta ja kaupunkikulttuurista kiinnostunut valaistussuunnittelija Elisa Hillgen.
Valaistuksella on voimaa vaikuttaa kaupungin tai alueen imagoon.
Ulkovalaistuksen suunnittelussa Hillgen nostaa lähtökohdaksi sen, miksi ja mitä valaistaan.
– Valaistuksella on voimaa vaikuttaa kaupungin tai alueen imagoon ja tehdä siinä pesäeroa muihin kaupunkeihin.
Monet kaupungit tekevät valaistuksen tiimoilta yleisiä suunnitelmia siitä, mitä valaistukselta pääasiassa halutaan. Mietitään esimerkiksi sitä, onko kaupungilla joitain ominaispiirteitä, joita halutaan tuoda esiin, kuten historiallisia maamerkkejä tai rakennusten julkisivuja. Niiden korostaminen valolla on myös keino lisätä asukkaiden ylpeyttä omasta kaupungistaan.
– Turistit ja ohikulkijat huomaavat kaupunkikuvan kohokohdat helposti, kun ne nousevat valmiiksi esiin valaistuksen avulla, Hillgen lisää.
Valaistuksessa energiankulutus on pientä
Suomessa ulkovalaistuksen tekniset vaatimukset ovat tärkeitä. Hillgen itse kiinnittää kaupungin ohjeistuksen mukaisesti huomiota valaistuksen laatuun, kestävyyteen ja energiatehokkuuteen jo suunnitteluvaiheessa – valon estetiikkaa unohtamatta.
– Kaikki valaistus toteutetaan ledeillä, jolloin energiankulutus on pieni. Valaistuksesta ei siis tarvitse tinkiä säästäminen mielessä, mutta toteuttamisen järkevyys ja kohtuullisuus on silti hyvä sisällyttää suunnitteluvaiheeseen, Hillgen sanoo.
– Jyväskylässä on yli sata erityisvalaistuksen kohdetta, kuten julkisivuja, taideteoksia ja siltoja, mutta silti olemme Suomen energiatehokkain kaupunki valaistuksen osalta, painottaa Hillgen. Hän vastaa Jyväskylän kaupungin ulkovalaistuksen koordinoinnista muun muassa sellaisissa taide- ja tapahtumahankkeissa, joihin valo liittyy.
Näyttävällä valaistuksella on selvä vaikutus ihmisten viihtyvyyteen kaupungissa. Sitä, mitä valon tuoma imago ja viihtyvyys tuottavat, ei voi Excel-taulukolla suoraan muuttaa rahaksi, vaan tuotto tulee pitkällä aikavälillä siitä, että ihmisten positiivinen mielikuva kaupungista saa heidät viettämään siellä aikaa.
– Kun viihdytään, käytetään enemmän palveluita, Hillgen vakuuttaa.
Hillgen näkee valosaasteesta puhumisen tärkeänä. Jyväskylän ulkovalaistuksessa sitä pyritään välttämään muun muassa valaisinten mallien ja valon värin lämmön valinnalla.
– Halvat ledit innostavat ihmisiä joskus liioittelemaan valojen kanssa, Hillgen toteaa ja muistuttaa, että valo ei vaikuta vain ihmisiin, vaan kaikkeen ympäristössä olevaan: eläimiin ja koko ekosysteemiin.
