Elisa Lähde
maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessori,
Aalto-yliopisto
Ella Lahtinen
johtava asiantuntija,
Green Building Council Finland
Termit kaupunkivihreä ja kaupunkiviherrakenne tarkoittavat kaikkia niitä alueita, joissa kasvaa vihreää eli esimerkiksi puistoja, metsiä, pihoja, kadunreunoja, aukioita ja viherkattoja.
– Kyse on kaikista kasvullisista rakenteista riippumatta siitä, missä tai kenen omistuksessa ne sijaitsevat, sanoo Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin apulaisprofessori Elisa Lähde.
Ekosysteemipalvelut taas ovat erilaisia hyötyjä, joita luonto tuottaa ihmisille. Pienilmaston ja hulevesien hallinta, melunvaimennus ja hiilensidonta eivät yllä meillä otsikoihin, koska niitä on vaikea havaita, vaikka olemme näistä palveluista riippuvaisia.
– Tiedämme myös, että kontakti luontoon parantaa ihmisten mielialaa, keskittymiskykyä ja immuniteettia sekä vähentää allergioita. Sote-kulujen ja sairaslomapäivien kautta ekosysteemipalveluiden arvoa voi jo hahmottaa, mutta sitä ei systemaattisesti tehdä, kertoo FIGBC:n johtava asiantuntija Ella Lahtinen.
– Ja kyllähän esimerkiksi Helsingissä on tiedossa, mitä vaikkapa hulevesitulvat Rautatieasemalla vuositasolla maksavat, Lähde jatkaa.
Kaupunkisuunnittelussa luonto joutuu väistymään
Tarvitaan lisää asuntoja, mutta kaupunkiviherrakennetta ei kannata heikentää, koska siitä seuraa ongelmia.
ARVO-hanke, jossa kehitetään alueellista viherkerrointa, on askel kohti ekosysteemipalveluiden arvottamista. Viherkerroin tuottaa tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista kullakin alueella.
– Kun jo maankäytön suunnittelussa viherrakenteen säilyttäminen ja kehittäminen asetetaan etusijoille, kaupungistumisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen on mahdollista toteutua yhdessä, Lahtinen sanoo.
Alueviherkertoimen kehitystyö on vielä kesken, mutta tavoitteena on tuottaa vakioitu menetelmä, jolloin tulosten vertailukelpoisuus on hyvä. Menetelmän käyttöönoton luvataan auttavan esimerkiksi kaupunkien ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
– Maankäytön suunnittelu helpottuu, kun rakentamisen vaikutukset voi laskea ja nähdään, miten alueen ekosysteemipalvelut tai luonnon monimuotoisuuden taso muuttuvat. Kun nämä muutokset tulevat näkyväksi, voidaan niiden merkityksestä vaikkapa asukkaiden hyvinvoinnille keskustella nykyistä paremmin, Lähde kiteyttää.
