Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat maailman luonnon-varoista noin puolet, ja rakennussektori tuottaa noin 30 prosenttia koko maailman jätteistä. Kiertotalousosaamiselle ja -innovaatioille on siis rakennetun ympäristön sektorilla iso kysyntä.
Vuoden 2025 alussa voimaan tuleva rakentamislaki tukee vahvasti kiertotaloutta. Rakennusten hiilijalanjälkilaskenta puoltaa kiertotaloustuotteita pienemmän hiilijalanjäljen myötä. Rakennusten materiaaliseloste tehostaa materiaalivirtojen seurantaa, ja rakennusten muunneltavuus, korjattavuus, purettavuus ja siirrettävyys lisäävät rakennuksen ja sen osien käyttöikää.
Lisäksi purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen tarkoitus on edistää purkumateriaalien ja rakennusjätteen laadukasta hyödyntämistä parantamalla tilastointia ja kehittämällä viranomaisohjausta.
Erinomaisia tavoitteita kaikki, ja onneksi rakennetun ympäristön sektorilla kiertotalousasenne on oikeassa asennossa. Jäte ei ole enää pitkään aikaan ollut jätettä, vaan arvokasta materiaalia.
Tästä huolimatta esimerkiksi Rakennetun omaisuuden tila 2023, eli ROTI-raportin 2023 mukaan, kiertotaloutta ja materiaalisiirtymää hidastaa ja vaikeuttaa tiedon sekä ymmärryksen puute. Tämä liittyy etenkin kierrätettyjen tai uusien materiaalien elinkaariominaisuuksiin ja niihin liittyviin riskeihin.
Myöskään uudelleenkäytettävien materiaalien markkinat ja tarjontaketjut eivät täysin kohtaa. Oman vaikeuskertoimensa uudelleen käytettävien rakennusosien kierrätysketjuun tuovat kelpoisuusvaatimukset.
Hienoa on, että kiertotalous luo uudenlaisia mahdollisuuksia markkinoille. Esimerkiksi KIRA-kasvuohjelman mukaan arviot materiaalien, tuotteiden ja tilojen tehokasta käyttöä ja kierrätystä tukevien globaalien markkinoiden arvosta liikkuvat sadoissa miljardeissa euroissa. Kysyntää on nimenomaan etenkin vähähiilisille ja kierrätettäville rakennusmateriaaleille.
Kaikki tämä, eli kiertotalous ja materiaalisiirtymä vaativat monialaista ja uudenlaista osaamista. ROTI 2023-raportin toimenpide-ehdotuksissa korostetaan, että kiertotalousosaajista on pulaa. Tämän vuoksi tarvitaan muun muassa rakentamisen kiertotalouteen keskittyvä osaajaklusteri, sillä ilman vahvaa asiantuntijuutta ympäristöhyötyihin linkittyvä tuottavuusloikka jää vain haaveeksi.
Artikkelin on kirjoittanut RIL ry:n jäsenyys- ja viestintäasioiden johtaja Henriikka Helström.
