Kiertotalous tarjoaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja paikallisiin ja globaaleihin ympäristöongelmiin. Kiertotalouden ytimessä on maapallomme rajallisten luonnonvarojen pitäminen käytössä mahdollisimman pitkään. Rakentamisessa kiertotalous tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että materiaalit kiertävät, rakennukset ja niiden osat tehdään pitkäikäisiksi ja rakennuskanta on tehokkaassa käytössä.
Eduskunta hyväksyi vastikään uuden rakentamislain. Laki tukee voimaan vuoden 2025 alussa, ja tuo kiertotalouden periaatteet mukaan rakentamisen ohjaukseen.
Laissa uuden rakentamista ohjataan vähähiiliseksi. Rakennuksen ilmastoselvitys on uusi työkalu, jolla arvioidaan rakennuksen hiilijalanjälki 50 vuoden käytön ajalta. Rakennusten kasvihuonekaasupäästöille tullaan asettamaan myös raja-arvoja. Raja-arvo-ohjaus sisältää myös rakennusmateriaalien valmistuksen päästöt, mikä suosii uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien käyttöä.
Rakentamislaki kiinnittää huomion myös uusien rakennusten ja rakennusosien pitkäikäisyyteen edellyttämällä niiltä muunneltavuutta, monikäyttöisyyttä, purettavuutta ja rakennusosien uudelleenkäytettävyyttä. Käyttöiän pidentämistä tukee myös mahdollisuus rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen. Kaikkia näitä koskevaa tarkempaa ohjausta selvitetään, mutta työsarkaa riittää vielä.
Suomi on rakentamisen osalla hyvää vauhtia matkalla kohti asetettua tavoitetta, kiertotalouden edelläkävijyyttä.
Rakennusten purkumateriaalien hyödyntämiseen laki tuo uuden velvoitteen, purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen. Selvitys ja sen tueksi rakennettava tietojärjestelmä luovat puitteet purkumateriaalien vaihdantaan, maa- ja kiviainesten kuljetusten hallintaan sekä rakennus- ja purkujätetilastoinnin kehittämiseen. Samaan aikaan selvitetään menettelytapoja, joilla varmistetaan purkumateriaalin kelpoisuus uudessa käyttökohteessa. Edellytykset materiaalikiertojen liiketoiminnalle siis paranevat.
Tekemistä vaille valmis, tavataan sanoa. Ilahduttavasti myös kiinteistö- ja rakentamisala on tunnistanut kiertotalouden potentiaalin. Suomi on rakentamisen osalla hyvää vauhtia matkalla kohti asetettua tavoitetta, kiertotalouden edelläkävijyyttä.
Kirjoittaja Harri Hakaste on ympäristöministeriön yliarkkitehti.
