Sähköalan kehitys on jo kymmenen vuoden ajan vienyt siihen suuntaan, että nyt voimaan tulleen uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) tavoitteita toteutetaan jo, kertoo Sähkösuunnittelijat NSS ry:n hallituksen jäsen Keijo Kuvaja.
Vuoden 2024 toukokuussa voimaan tulleeseen EPBD-direktiiviin on Kuvajan mukaan alalla reagoitu ennakoiden ja nopeasti.
Sähköturvallisuusstandardit on päivitetty pari vuotta sitten. On esimerkiksi huomioitu sähköajoneuvojen lataus ja sähkön omatuotanto. Ala on hyvin ajan hermolla, Kuvaja toteaa, ja jatkaa:
– Direktiivin kansalliset vaatimukset ovat suunnittelun alla. Direktiivin johdosta sähködokumentaatiolta odotetaan aiempaa enemmän. Kiinteistön koosta riippuen EPBD tuo mukanaan esimerkiksi pakottavia velvoitteita automaation käytöstä sähkön käytön tehostamisessa. Kiinteistöjen sähkönkulutusta halutaan optimoida ja optimointia automatisoida. Direktiivin taannehtiva vaatimus aurinkovoimaloiden käyttöönottovelvoitteista tuo työtä ja haasteita alalle. Sähköajoneuvojen lataus ja liikenneinfra ovat tuoneet oman lisämausteensa suunnitteluun.
Pelkkä mittaaminen ei riitä
Direktiivin haasteena Kuvaja pitää esimerkiksi sitä, että sähköajoneuvojen latauspaikkoja koskevat vaatimukset ovat samat kiinteistöille riippumatta sijainnista tai käyttötarkoituksesta.
On ymmärrettävää, että tiettyjen vaatimusten tulee toteutua esimerkiksi sairaalakiinteistöissä. Entäpä sellaisella tanssilavalla, jonka parkkipaikka täyttyy pari kertaa kesässä ja jonne infra ei yllä?
Kuvajan mukaan kiinteistön energiankulutukselle on seuranta- ja analysointivelvoite. Mittaustuloksia pitää voida käsitellä monitahoisesti, jotta energian käyttöön voidaan tehdä muutoksia.
– Mittaaminenhan sinänsä ei tuo energiansäästöä, jos mittaamisen tuloksista ei voida tehdä toimenpiteisiin johtavia johtopäätöksiä.
Kuvaja toteaa sähköalan kehittyvän vauhdilla ja tulevaisuuden olevan valoisa.
Direktiivi tuo lähinnä lisää potentiaalia suunnitteluun. Olipa kyse automaatiosta tai perustekniikasta, sähkö on mukana aina.