Kestävyysajattelu on integroitunut viime vuosina yhä vahvemmin rakennus- ja kiinteistösektorin toimintaan. Hämmästyin kuitenkin toimiessani Rakennetun omaisuuden tila 2023 (ROTI 2023-hankkeen) Rakennukset-paneelin puheenjohtajana. ROTIn ennakkokyselyn tulosten perusteella panelistit, eli alan huippuasiantuntijat, nostivat valokeilaan näkemyksensä niistä keskeisistä teemoista, joita ROTIssa pitäisi käsitellä.
Ehdottomasti suurin osa vastauksista keskittyi vihreään siirtymään ja sen mahdollistamiseen. Vastaukset yllättivät, sillä rakennus- ja kiinteistösektorin toimintaympäristö on tällä hetkellä todella haastava. Tähän yhtälöön kuuluvat kustannuspaineet, kysynnän muutokset, rahoituksen hinta ja saatavuus. Kaikki kyllä tietävät, mitä tarkoitan.
Rakennus- ja kiinteistösektorin ympäristövaikutukset ovat varsinaisia madonlukuja. Paneelimme työskentelyn ehkä keskeisin johtopäätös olikin se, että nykytiedoin ja toimintatavoin luvut eivät siitä myöskään muutu. Yksi keskeisistä nostoista oli, että sääntelyn pitäisi mahdollistaa tyhjien tilojen jatkokehitys.
Olemassa olevasta rakennuskannasta onkin löydettävissä rusinat hiilijalanjälkipullasta: pidentämällä nykyisten rakennusten elinkaarta saamme enemmän irti kertaalleen aiheutetuista päästöistä.
Koko ala ja sitä ohjaava sääntely tarvitsee systeemistä muutosta, jossa kestävyyskysymyksiä ei ratkota laittamalla rasteja ruutuun, vaan tarkastelemalla kiinteistöjen elinkaarta kokonaisuutena. Tehtävä ei ole millään mittapuulla helppo, sillä meiltä puuttuu vielä yhteisesti ymmärretyt mittarit esimerkiksi elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen mittaamiseen. Tämän lisäksi tarvitsemme myös merkittävästi lisää tutkimusta, tuotekehitystä ja koulutusta, jotta voimme oikeasti puhua hiilineutraalista tai edes hiilisiedettävästä rakentamisesta.
Onneksi suurten hiilipiikkien aiheuttaja, eli uudisrakentaminen, on vain pieni osa koko rakennus- ja kiinteistösektorista. Olemassa olevasta rakennuskannasta onkin löydettävissä rusinat hiilijalanjälkipullasta: pidentämällä nykyisten rakennusten elinkaarta saamme enemmän irti kertaalleen aiheutetuista päästöistä. Tämä tarkoittaa vastuullista ylläpitoa, tarkoituksenmukaista peruskorjaamista ja fiksua ajanmukaistamista. Kun rakennukselle riittää käyttäjiä, tämä kaikki on mahdollista.
Jo vuosia sitten pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöissä olisi ollut miljoona neliömetriä uusia mahdollisuuksia. Käyttötarkoitusten muutoksilla voisi taklata sekä ilmastotavoitteita että nyt jo pelkästään pääkaupunkiseudulla 1,2 miljoonaan tyhjään toimistoneliöön liittyviä haasteita. Eikö näihin kiinteistönkehityksen tilaisuuksiin kannattaisi tarttua nyt ihan tosissaan?
Kirjoittaja Heidi Falkenbach on ROTI 2023-hankkeen Rakennukset-paneelin puheenjohtaja sekä Aalto-yliopiston professori.
