Taloyhtiöiden ja kiinteistönomistajien arki on ollut täynnä haasteita. Sähkön hinta pomppii edelleen ja heikko taloustilanne, sekä korkeat korot ovat saaneet monet lykkäämään energiatehokkuusremontteja. Tämä viivyttely voi kuitenkin tulla kalliiksi, sillä Euroopan unionin Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) velvoittaa kaikki jäsenmaat merkittäviin säästöihin.
Energiakorjauspaine kasvaa – hallitus hiljaa
Vuoteen 2030 mennessä Suomen asuinkiinteistöjen energiankulutusta on vähennettävä 16 % vuoden 2020 tasosta, ja vuoteen 2035 mennessä leikkaus kasvaa 22 %:iin. Liikekiinteistöille vastaavat luvut ovat 16 % ja 26 %. Sanotaan tämä nyt suoraan, suomalaisten kiinteistöjen primäärienergiankäytöstä pitää leikata neljännes kymmenessä vuodessa. Suurin paine osuu heikoimman energiatehokkuusluokan kiinteistöihin. Laki asiasta valmistuu ensi vuonna ja astunee voimaan kätevästi vaalien yli vuonna 2027. Tuolloin peliaikaa ensimmäiseen määräaikaan on tasan 3 vuotta. Riskinä on, että tilanne menee samanlaiseksi kun vuonna 2022, jolloin suunnittelijat, urakoitsijat tai pankit eivät ehtineet kysynnän kuumennuttua vastata tarjontaan. Esimerkkinä: Erään helsinkiläisen taloyhtiön maalämpötarjous nousi vuoden 2021 joulukuusta, vuoden 2022 huhtikuun aikavälillä 400 000 eurosta 650 000 euroon markkinan ylikuumentumisen, suunnittelijoiden ja asentajien ylitöiden tai porausten polttoainekustannusten takia. Remontti tehtiin silti.
Pelkona kiinteistökannan arvon romahdus
Suuri osa suomalaisten varallisuutta, niin kuluttajien, kuin yritystenkin on kiinni kiinteistöissä. Pankit ovat aiheesta huolissaan. Mikäli parannuksia ei tehdä ajoissa, kiinteistöjen arvo voi laskea ja energiakustannukset nousta entisestään. Tehdyt remontit voivat jo olla lainapäätösten ehtoina. Hybridiratkaisut, kuten maalämmön, vesi-ilmalämmön tai lämmön talteenoton yhdistäminen kaukolämpöön, ovatkin nousseet suosituiksi. Mikäli täysimittainen lämmitystapamuutos ei rahoitus- tai muista syistä onnistu, voidaan rakentaa niin sanottu hybridijärjestelmä. Tällöin lämpöpumpuilla hoidetaan jopa 80 % rakennuksen lämmitystarpeesta ja kaukolämpöä käytetään vain kylmimpinä kuukausina. Myös älykkäät sähkökattilat ja kiinteistöautomaatio mahdollistavat energiatehokkaan kulutuksen optimoinnin. Tehokkaamman ja puhtaamman energian tuoton lisäksi on hyvä tarkastella energian kierrätyksen ja säilömisen mahdollisuuksia, oli kyse lisäeristyksestä tai akkuteknologiasta.
Energiatehokkuus ei ole vain vastuullista, vaan myös taloudellisesti järkevää. Pienentämällä energiakustannuksia, parannetaan myös kiinteistön arvoa ja esimerkiksi yrityksen kilpailukykyä.
