Suomessa tehdään 20 000 taloteknistä saneerausta vuosittain. Putkiremontti eli linjasaneeraus on niistä kallein ja mittavin. Putkiston keskimääräinen käyttöikä on 40 – 60 vuotta, ja ajoissa tehdyt kuntoarviot ja -tutkimukset edesauttavat remontin valmistelua.
– Kartoitusten ja tutkimuksien jälkeen hankesuunnittelu on linjasaneerauksessa tärkein. Siinä ei pidä säästää. Ammattilaisen laatima suunnitelma kattaa kaiken, mitä hankesuunnittelulta putkiremontissa vaaditaan, koulutuspäällikkö Antti Heinonen Suomen LVI-liitosta kertoo.
Putkiremonttien vaihtoehdot
Suurin osa linjasaneerauksista tehdään perinteisellä tavalla, jossa viemäri- ja käyttövesiputkisto uusitaan kokonaan tai osin.
Vaihtoehtoisia saneerauksia ovat sukitus- ja pinnoitusmenetelmät. Tutkimustulokset niiden käyttöiästä ovat vähäiset ja kokemukset vaihtelevat suuresti. Tämän hetken suositus on, että ne antavat muutaman vuoden jatkoajan putkiston elinkaarelle, ja putkiston on oltava kohtuullisen hyväkuntoinen ratkaisuun.
Allianssimalli on yhteistoimintaa, jossa kohteen linjasaneerauksessa käydään läpi kiinteistö kokonaisvaltaisesti.
Uusia menetelmiä käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota takuuaikaan ja vakuutusvaikutuksiin. Miten vakuutusyhtiö määrittelee vahinkotilanteessa arvon ja korvausperusteet?
Uusimpana tulokkaana ovat tehdasvalmisteiset elementtihormistot, joissa putket asennetaan tehtaalla valmiiksi hormiin. Hormi asennetaan rakennuksen sisään tai ulkopuolelle. Kotelointi syö hivenen sisätilaa, mutta on ratkaisuna näppärä. Vanhaa putkistoa ei yleensä tarvitse purkaa kokonaan.
Mielenkiintoinen, ja tulevaisuudessa taloyhtiössäkin suositeltava, on allianssimalli. Se on yhteistoimintaa, jossa kohteen linjasaneerauksessa käydään läpi kiinteistö kokonaisvaltaisesti. Kustannuksia malli tuo suunnitteluvaiheessa, mutta ne jakaantuvat remonttien yhteydessä kokonaisuuden eduksi. Allianssia käytetään jo isojen rakennusprojektien läpiviennissä.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että saman pöydän ääreen istuvat jo hankesuunnitteluvaiheessa suunnittelijat, urakoitsijat, osakkaat ja asukkaat. Ideana on, että jokainen tuo esille oman näkemyksensä kohteesta ja kaikilla on selkeä näkemys, mitä ollaan tekemässä ja miten, ja hanke on läpinäkyvä.
Kokemukset allianssista ovat loistavat. Prosessit tehostuvat ja etenevät aikataulussa, tiedotus pelaa sekä kustannukset pysyvät budjetissa.
Suunnitteluvaiheessa kiinteistön elinkaari voidaan arvioida. Se antaa kattavan kuvan kaikista taloteknisistä mahdollisuuksista. Siinä huomioidaan muitakin saneeraustarpeita, jotka kannattaa tehdä samanaikaisesti.
Selkeät sopimukset
Urakkasopimusta laadittaessa tilaajan ja tekijän on tiedettävä, mitä on sovittu ja miten vastuut on rajattu. Takuuajat työlle ovat yleensä kaksi vuotta, ja käytetyille materiaaleille valmistaja antaa teknistä käyttöikää enintään 10 vuotta. Yleistä on, että hankesuunnitteluvaiheessa on palkattu projektipäällikkö, joka käy läpi kaikki vaihtoehdot ja esittää ne selkosuomella hallitukselle.
Tiedotusta ja etelänmatkoja
Heinosen mukaan linjasaneerauksissa suurinta närää aiheuttavat saniteettitilojen käyttörajoitukset ja asumisen epämukavuus. Riittävällä tiedottamisella projektin aikana vältytään suurimmilta soraääniltä.
– Mitäpä jos urakoitsija ostaisi kaikille asukkaille linjasaneerauksen häiritsevimmäksi ajaksi parin viikon etelänmatkan? Kyllä asioita voidaan parantaa, jos vain tahtoa riittää, Heinonen heittää.
