Linjasaneerauksella voidaan pidentää putkiston teknistä käyttöikää tai lisätä samalla laatutasoa ja asumismukavuutta. Laatutason kohentaminen syö enemmän euroja, mutta usein investointi näkyy myös asunnon arvossa.
Putkistojen elinikä on pitkä, muttei loputon. Elinkaari tulee päätepisteeseensä väistämättä 40-50 vuoden iässä. Toteutustapoja putkiston kunnostamiseen on karkeasti jaoteltuna kaksi.
– Perinteinen menetelmä uusii koko putkiston, uudempi ja toteutustavaltaan kevyempi pinnoittaa vanhat putket. Perinteisin keinoin saadaan kokonaan uudenveroinen putkisto, mutta työläs, rakenteiden purkamista edellyttävä toimenpide on kalliimpi ja aiheuttaa enemmän asumishäiriöitä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen vertaa.
Remontin tavoitteet määrittävät toteutustavan.
– Huolellinen, remontin tavoitteet määrittelevä hankesuunnittelu tulisi aloittaa riittävän ajoissa, jotta yhteinen tahtotaso saadaan luotua ennen kuin putkisto muistuttaa reikäjuustoa ja sen vuotoja joudutaan paikkailemaan hätätyönä, Mäkinen kuvailee ja kannustaa ennakoivaan suunnitteluun ylimääräisten korjauskulujen välttämiseksi.
Yhteistä tavoitetilaa määriteltäessä tulisi pohtia, halutaanko remontilla ainoastaan putkiin lisää käyttöikää vai käytetäänkö linjasaneeraus mahdollisuutena päivittää kosteiden tilojen olosuhteet tähän päivään.
Taloyhtiöiden tulisi ennakoida korjaustarvetta vuosikymmen eteenpäin.
– Teknistä- ja laatutasoa ajatellen asumismukavuudessa on otettu merkittäviä harppauksia viimeisten vuosikymmenien aikana. Rakenteita purkavan linjasaneerauksen voi myös nähdä välttämättömän pahan sijaan asumisviihtyvyyttä lisäävänä toimenpiteenä, joka tuo hetken ankeuden jälkeen vastinetta rahoille, Mäkinen herättelee.
Linjasaneerausten keskihinnoissa on merkittävä ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä, mutta ero ei selity työn hinnalla.
– Pääkaupunkiseudulla linjasaneerauksen karkea keskihinta on noin 700 euroa neliömetriä kohden, muualla Suomessa noin 400. Hintaeron merkittävä selittäjä on pääkaupunkiseutulaisten suurempi alttius nostaa linjasaneerauksen yhteydessä myös asumistasoa, Mäkinen avaa.
Ennakoi kohteen tulevaisuus
Korjausrakentamisen lisääntyminen 2010-luvulla on lisännyt velkataakkaa taloyhtiöissä. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen korostaa ennakoivaa suunnittelua ja kohteen tulevaisuuden näkymien arviointia korjausrakentamista koskevassa päätöksenteossa.
– Taloyhtiöiden tulisi ennakoida korjaustarvetta vuosikymmen eteenpäin, jotta hankkeen kannattavuus ja lainarahoituksen saaminen pankista voidaan varmistaa.
Aina kohteen kunnostaminen ei kannata.
– Korjausten kannattavuutta pidemmällä aikavälillä tulisi pohtia erityisesti taloyhtiöissä, jotka sijaitsevat väestöään menettävillä alueilla. Muuttotappioista kärsivillä alueilla esimerkiksi linjasaneerauksen hinta voi nousta kolmannekseen asunnon arvosta, jolloin se ei ole enää taloudellisesti mielekästä, Pakarinen päättää.
