Vastikään ilmestyneen kansallisen kiertotalousarvion mukaan kiertotalous ei ole kehittynyt tarvittavalla tempolla. Suomen maine Euroopan priimuksena on uhattuna.
Suomessa on tehty hyvää kehitystyötä läpi yhteiskunnan kiertotalouden edistämiseksi, mutta hankehumppa ei riitä. Edessä on paljon työtä isoimpien esteiden purkamiseksi.
– Rakentamisessa on lainsäädännöllisiä esteitä, jotka rajoittavat materiaalien uusiokäyttöä ja pankeissa on vasta havahduttu siihen, että kiertotalousyrityksiltä jää lainoja saamatta, koska lainapäätösten kriteerit on tehty lineaarisen talousjärjestelmän pohjalta, kestävän kehityksen asiantuntija Ella Lahtinen sanoo.
Kiertotalouden näkökulmasta ajattelun täytyy muuttua vielä paljon, ennen kuin talouden ja yhteiskunnan rakenteet aidosti tukevat kiertotaloutta.
Kiertotalous ei ole hiilineutraaliuden pari
– Kiertotalous on yksi ratkaisu, jolla vastaamme ilmasto- ja luontokriisiin sekä resurssien vähenemiseen. Mutta tarkoitus ei ole tavoitella sitä, että kaikki kiertää mahdollisimman nopeasti. Se voisi jopa nostaa hiilidioksidipäästöjä.
Kiertotalous ja hiilineutraalius eivät siksi ole keskenään verrattavissa. Lähivuosina tarjouspyyntöihin ja lainahakemuksiin tuleekin hiilijalanjäljen rinnalle uusia mittareita.
– Poliitikkojen on ratkaistava, miten kiertotalousratkaisuja ja -yrityksiä on syytä arvostaa ja arvottaa. Valtion tukea tarvitaan, koska kyse on systeemitason muutoksesta eikä yksittäisillä yrityksillä tai rahoituslaitoksilla ole eväitä muuttaa koko talousjärjestelmää. Yhteistyötä näiden kuitenkin kannattaa tehdä uusien toimintatapojen ja poliittisen paineen luomiseksi.
Esimerkiksi hiilidioksidiekvivalenttitonnit tuovat hankkeiden vaikutukset näkyviin nykyistä paremmin. Biodiversiteetille taas tuskin saadaan omaa mittaria, eikä luonnonvarojen hinnassa vielä näy niiden käytön todelliset vaikutukset.
– Uudet mittarit ovat tärkeitä, koska päätöksiä tulevaisuudesta tehdään jo hankkeiden rahoitusta määriteltäessä. Jokaisen suunnitelman äärellä pitäisi miettiä, ovatko arviointimenetelmät lineaarisen ajattelun peruja vai tukevatko ne kestävämpää tulevaisuutta, Lahtinen korostaa.
