Jussi Aho
toimitusjohtaja, Fira Group Oy,
hallituksen puheenjohtaja, RIL
Siskoni kysyi kerran neuvoani, kun hän perheensä kanssa mietti omakotitalon rakentamista. Neuvoni oli hankkia valmiiksi suunniteltu, koeteltu ja toimivaksi todettu talopaketti luotettavalta toimijalta, koska riskit olisivat silloin pienet. Räätälöinti ja uniikki ratkaisu kun ovat usein kalliimpia ja aiheuttavat yllätyksiä.
Yhteiskunnassa on kuitenkin monenlaisia rakennushankkeita ja näin edellä kuvattu tapa ei useinkaan onnistu. Kuinka silloin pitäisi toimia?
Luemme usein kertomuksia, joissa etsitään myös syyllisiä rakennushankkeiden kustannusylityksiin. Osoittava sormi kääntyy usein rakennusliikkeiden suuntaan, joiden epäillään rahastavan reilusti näillä hankkeilla. Rakennusliikkeiden tilinpäätökset eivät vahvista tätä helppoa ja halpaa tarinaa.
Rakennushankkeiden kustannusylityksiä ei tapahdu pelkästään Suomessa, vaan kysymyksessä on maailmanlaajuinen ilmiö. Erityisesti ainutlaatuiset, isot ja vaikeasti hahmotettavat ja määritettävät hankkeet ylittävät lähes säännönmukaisesti kustannusarvionsa. Henkilö- tai osapuolisyyllisiä tähän ei kannata etsiä, vaan ennemminkin suunnitella parempi prosessi ja hankemalli, estää siis hyvällä toiminnalla pulmatilanteet ennakkoon.
Erilaiset yhteistoiminnalliset hankemallit ovat yleistyneet Suomessa ilahduttavasti. Niissä onnistutaan yleensä huomattavasti paremmin, eikä ihme. Tällaisissa hankkeissa keskeiset osapuolet kehittävät sitä yhdessä ennen sen toteuttamiseen ryhtymistä. Siis määrittelyä, suunnitelmia, laajuutta, kustannuksia, laatutekijöitä ja jopa innovaatioita.
Tilaajan, suunnittelijoiden, rakennusliikkeen, urakoitsijoiden ja toimittajien henkilöstöstä muodostettu osaajatiimi tekee yhdessä työtä hankkeen parhaaksi. Tällöin kaikki tarvittava osaaminen on tilaajan käytössä oikeilla motiiveilla varustettuna. Tällöin keskeistä on johtamisen ja tiimityön onnistuminen. Filosofi Esa Saarisen edistämälle systeemiälykkyydelle on tällöin kysyntää, yksikin henkilö voi jo rikkoa tiimityön dynamiikan.
Erilaiset yhteistoiminnalliset hankemallit ovat yleistyneet Suomessa ilahduttavasti.
Rakentaminen on teknisesti ja toiminnallisesti kompleksinen kokonaisuus, ja siten osaamisvaade on korkea. Halvimman hinnan haku saattaa kytkeä työhön yleensä heikoimpia osaajia. Sitä vastoin parhaat osaajat jo varhaisessa vaiheessa takaavat parhaimman ja kilpailukykyisen lopputuloksen. Edellytyksenä on, että tätä osaamista osataan käyttää myös varhaisen vaiheen kehittämiseen, eikä vain fyysisen työn suorittamiseen.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – on vanha sanonta, jonka viestin ympärille onnistuminen kiteytyy, jos lisäämme siihen vielä ”yhdessä”-sanan. Tämmöiseen työhön on olemassa hyviä hankemalleja.
