Kiinteistöjen kattojen ja julkisivujen remontit tehdään usein liian myöhään. Tärkeysjärjestyksessä ne jäävät helposti suoraan asukkaiden arkielämään vaikuttavien korjausten jalkoihin. Jos ikkunasta vetää tai kraanasta tulee ruskeaa vettä, on selvää mistä toimenpiteet aloitetaan. Katto voi hetken vuotaa tai fasadi rapista.
Sinänsä yllätyksetön tulos selviää Isännöintiliiton jäsenilleen tekemästä selvityksestä. Vastanneista isännöitsijöistä vain neljännes katsoo, että katto- ja julkisivuremontteja tehdään oikeaan aikaan. Niihin ei myöskään panosteta riittävästi.
Maassa on viitisen tuhatta isännöintialan ammattilaista, jotka haluavat liittonsa suulla muistuttaa kattojen ja julkisivujen huolehtimisen tärkeydestä. Remonttien tarpeettomilla viivytyksillä on seurauksia ja kerrannaisvaikutuksia.
Isännöintiliiton kehitysjohtaja Reetta Yrttimaa on huolissaan kansallisvarallisuuden rapistumisesta. Nyt akuutein korjaustarve on 1970-luvun rakennuskannalla.
Mikäli halutaan, että talo säilyttää arvonsa ja asiat ovat kunnossa, remontit on hyvä tehdä oikea-aikaisesti ja suunnitellusti.
– Mikäli halutaan, että talo säilyttää arvonsa ja asiat ovat kunnossa, remontit on hyvä tehdä oikea-aikaisesti ja suunnitellusti. Mitä kauemmas lykätään, sitä kalliimmaksi korjaukset voivat tulla. Valmisteluaika katon ja julkisivun korjauksiin voi olla varsin pitkä. Ja jos sitten kiireellä tehdään, ei välttämättä saada parhaita tarjouksia, muistuttaa Yrttimaa.
Suunnitelmallisuus merkitsee Yrttimaan mukaan ennakointia. Olennaista on arvioida kustannuksia ja varautua tarvittavaan rahoitukseen. Pankit ovat kiristäneet – ja kiristämässä – lainaehtojaan. Ne tarkastelevat aiempaa tarkemmin rakennuksen korjaushistoriaa. Rakennuksen osilla on omat elinkaarensa. Jos korjauksia ei tehdä ajallaan, ei vakuutuskaan korvaa vahinkoja.
Keskiössä on isännöitsijän ammattitaito niin remonttien pitkäjänteisessä suunnittelussa kuin rahoituksen järjestämisessä. Varsinkin, jos lainaa ei tarvittavaa määrää saada, on keksittävä muita keinoja.
Tutkimuksen myönteisenä havaintona oli, että projektit onnistuvat yleisesti ottaen hyvin. Yhteistyö osapuolten välillä toimii. Myös osaavia tekijöitä on saatavilla. Uudisrakentamisen hiipuessa ammattilaisista ei pitäisi tulla pulaa.
Ja hyvä niin, ilmastonmuutos koettelee myös rakennuksia monin tavoin.
– Vaikka energiantarve voi talvisin vähentyä, ääri-ilmiöt lisääntyvät. Seiniin sataa viistosti ja kattopeltien kiinnitykset ovat tuullessa kovilla. Eikä jatkuva kosteus ole hyväksi, Reetta Yrttimaa ennakoi.
