– Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii ripeää muutosta rakennusalan toimintatavoissa. Se on tehtävissä oleva muutos ja sen voi tehdä kannattavasti, sanoo Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Antti Ruuska.
Rakennetun ympäristön päästöt muodostuvat energiasta ja materiaalien tuottamisesta. Päästöt ovat laskeneet huimaa vauhtia, mutta pitkälti energiasektorin ansiosta.
Seuraavan viiden vuoden aikana materiaalituotannon päästöt tulevat kattamaan puolet kaikista päästöistä.
– Ala ei pysty hoitamaan osuuttaan Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteesta, ellei päästöjä saada alas. Yksi keino ovat vähähiiliset rakennusmateriaalit. Bisneksenä se voi tarkoittaa uusia innovatiivisia materiaaleja tai rakennusmateriaalien tai -osien uudelleenkäytön mahdollistavia palveluita.
Kiinteistö- ja rakennusala elää nimittäin yhä kertakäyttötaloudessa, jossa talot rakennetaan käytännössä ikuisista materiaaleista, käytetään viitisenkymmentä vuotta ja heitetään sen jälkeen pois.
Kestävyyden kuntotarkastus
FIGBC:n julkaisema Kestävyyden kuntotarkastus avaa kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyden nykytilaa kiertotalouden, ilmaston, luonnon ja energian näkökulmista.
– Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuus on parantunut – neliökohtaisesti katsoen. Mutta samanaikaisesti rakennuskannan kokonaispinta-ala on jatkanut kasvuaan ja se syö energiatehokkuustyön hyötyjä. Rakennuskannan energiankulutuksen ja vähennystavoitteiden välinen rako on levähtämässä kuiluksi. Kuilua voitaisiin kuroa umpeen kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla, kuten aurinkopaneeleilla ja ilma- tai maalämpöpumpuilla.
Kestävä liiketoiminta vaatii rakennusalan toimintamallien syvällistä uudistumista.
Myös alan luontovaikutusten ymmärtäminen on avainasemassa, sanoo Ruuska.
– Alan edelläkävijät ovat tarttuneet ilmastotavoitteisiin, raportointivelvoitteisiin ja mittareihin tavalla, joka syventää ymmärrystä omasta liiketoiminnasta.
Kohti ympäristökestävää rakennusalaa
– Vähähiiliset rakennusmateriaalit – ja tekniikat.
– Kiinteistökohtaisesti tuotettu uusiutuva energia.
– Rakennusmateriaalien ja -osien uudelleenkäyttö.
– Luontojalanjäljen laskenta hiilijalanjäljen rinnalla.
