Keväällä 2024 julkaistussa Suomi 2040-selvityksessä tarkasteltiin, miltä tulevaisuus näyttää asuntojen-, sivistyskiinteistöjen ja hoivakiinteistöjen näkökulmasta.
Selvityksen toteutti MDI Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:lle, valtiovarainministeriölle, ympäristöministeriölle, Kiinteistöliitolle sekä Kuntaliitolle.
– Halusimme selvittää, miten nykyinen rakennuskanta palvelee yhteiskuntaa seuraavien 15 vuoden aikana. Selvityksessä mallinnettiin usealla skenaariolla väestörakenteen ja asuntokuntien muutosten vaikutusta asuntojen tarpeeseen sekä sivistys- ja hoivakiinteistöjen tilatarpeeseen, Raklin johtaja Miika Kotaniemi kertoo.
Selvitys osoitti, että Suomessa tarvitaan nykyistä huomattavasti enemmän asuntoja. Kasvu keskittyy suurille kaupunkiseuduille, joille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä.
Toisaalta taas suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja.
– Etenkin yksiöitä ja kaksioita tarvitaan jatkossa lisää, kun asuntokuntien keskikoko pienenee ja yksinasuminen lisääntyy, jatkaa Kotaniemi.
Sivistyskiinteistöjä jäämässä tyhjilleen, hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää
Merkittäviä muutoksia on myös luvassa väestön ikääntymisen ja laskeneen syntyvyyden takia. Julkisista rakennuksista esimerkiksi kouluja jää runsaasti tyhjilleen, mutta hoivayksiköitä ei ole tulevina vuosina riittävästi.
Hoivakiinteistöjen tilatarpeen merkittävänä epävarmuustekijänä on kuitenkin terveiden elinvuosien kehitys. Hoivakiinteistöjen tilatarve voi saavuttaa huippunsa 2030-luvulla ja vähentyä tämän jälkeen.
– Ratkaisuksi tilapäiseen hoivakiinteistöjen tarpeen kasvuun voisivat olla modulaariset, siirrettävät rakennukset ja toisaalta rakennusten konversiot. Tarvitaankin poliittisia päätöksiä, jotta konversio- ja purkupäätöksiä voidaan tehdä joustavammin. Lisäksi rakennusosien kiertotalous pitäisi saada tehokkaammin käyntiin.
Suomi jakautuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin kasvaviin ja taantuviin alueisiin.
– Miten vastaamme haasteisiin, joita tämä kehitys tuo tullessaan? Tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua, kansallinen visio ja konkreettisia ehdotuksia tämän haasteen selättämiseksi, evästää Kotaniemi.
