Energian kallistuminen ja tarve ympäristökuormituksen pienentämiseen muuttavat ajattelutapoja — sähköä opitaan säästämään.
– Laitetoimittajat kehittävät jatkuvasti parempia ja energiatehokkaampia järjestelmiä, mutta pelkkä älykäs järjestelmä ei ratkaise yksin mitään, rinnalle tarvitaan myös älykästä käyttöä. Usein kyse on pienistä muutoksista, jopa asennekasvatuksesta. Yhdistetään suunnittelijoiden, rakentajien ja käyttäjien vastuut ja velvollisuudet, käytetään järkevästi, noudatetaan ohjeita ja vältetään energiasyöppöjä ratkaisuja. Pienillä jutuilla tehdään suuria muutoksia, sanoo Sähkösuunnittelijat NSS ry:n hallituksen puheenjohtaja Jonne Järvinen.
Ympäristökuormitusta pystytään mittaroimaan entistä paremmin, mikä tekee eri vaihtoehdoista vertailukelpoisia. Esimerkiksi automatisoidun valonohjauksen kannattavuus voidaan osoittaa yksinkertaisilla laskelmilla.
Osaoptimoinnista käyttäjälähtöisyyteen
Kun eri alojen suunnittelijat tekevät tiimityötä, eivätkä optimoi vain omaa osuuttaan, antaa se tilaa luovuudelle. Kun monta ajattelevaa ihmistä kantaa kortensa yhteiseen kekoon saadaan paras lopputulos.
– Sähkösuunnittelun ammattilaiset ymmärtävät usein valitettavan huonosti käyttäjän tarpeita. Kun valaistuksen ohjaus muistuttaa tietokoneen ohjelmointia, moni käyttäjä nostaa kädet pystyyn. Keskustelua pitäisi käydä käyttäjäystävällisemmin ja ottaa rinnalle käytönsuunnittelu, joka tukisi koko rakennuksen elinkaarta. Jotta päästään kestäviin ratkaisuihin, pitää siirtyä pois sähkötekniikan norsunluutornista käytännön tasolle, eikä mennä terminologian ja ammattikielen taakse piiloon, Järvinen painottaa.
EU-taksonomia tuo omat haasteensa rakennusprosesseihin.
– Taksonomian tavoitteiden täyttäminen tuo mahdollisuuksia. Koska vielä ei ole totuttua tapaa toimia, taksonomia aiheuttaa muutosvastarintaa. Muutokset kuitenkin kehittävät alaa tavalla tai toisella tuoden tarpeita, joihin suunnittelijoiden ja koko alan pitää pystyä vastaamaan. Suomi on korkean rakentamisen laadun ympäristö, jossa neljä vuodenaikaa asettavat vaatimuksia, mutta tuovat myös valmiuksia. Kehittäminen tuo lisää osaamista, jota voidaan soveltaa myös vientiin, Järvinen painottaa.
