Skip to main content
Etusivu » Talotekniikka » Hissi on tärkeä osa esteetöntä ympäristöä
Esteettömyys

Hissi on tärkeä osa esteetöntä ympäristöä

Hissi
Hissi
Kuva: Getty Images

Suurin osa ikääntyvistä haluaa asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista. Ilman hissiä se voi kuitenkin käydä ajan saatossa mahdottomaksi. ARA:n käynnistämän hankkeen myötä sadat kerrostalot ympäri Suomea on korjattu esteettömiksi.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n hankepäällikkö Tapio Kallioisen mukaan hissi on tärkeä osa esteetöntä ympäristöä. Iäkkäiden henkilöiden ohella siitä hyötyvät myös muut kerrostalon asukkaat. Hissi helpottaa lapsiperheiden elämää ja mahdollistaa iäkkään ihmisen kotona asumisen pidempään.

– Hissi edistää ikääntyvien asumisen laatua, edesauttaa kotona asumista sekä ympäristön liikuntaesteettömyyttä. Hissien sekä liikkumista helpottavien sähköisten oven avaajien ja kulkuluiskien asentamisella vanhoihin kerrostaloihin voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä sosiaali- ja terveystoimessa.

”Hissi – Esteetön Suomi 2017”- käynnistyi nelisen vuotta sitten. Sen tavoitteena on kaksinkertaistaa vanhoihin kerrostaloihin asennettavien hissien määrä vuoden 2017 loppuun mennessä. Luiskien ja ovenavaajien jälkiasennukset ovat esteettömyyskorjauksia, joihin voi myös hakea jälkiasennettavan hissin tavoin ARA:n tukea.

Hissi nostaa asunnon arvoa

Jälkiasennettavan hissin hankkiminen on juuri nyt taloudellisesti kannattavaa, sillä valtion myöntämän hissi- ja liikuntaesteen poistoon tarkoitetun avustuksen enimmäismäärä on 50 % kokonaiskustannuksista vielä tämän vuoden ajan.

Eniten hissejä asennetaan 1960–1970 luvulla rakennettuihin kolme- ja neljäkerroksisiin kerrostaloihin.

– Projektin aikana on jälkiasennettu keskimäärin 200–270 hissiä vuodessa. Se on kuitenkin vain murto-osa vallitsevasta tarpeesta. Suomessa on edelleen noin 18 800 kerrostaloa ja 42 000 porraskäytävää ilman hissiä. Tekemistä on edelleen melkoisesti.

Tyypillisessä jälkiasennushissiprojektissa ARA:n myöntämä tuki kattaa puolet koko hankkeen kustannuksista. Myös osa suurimmista kaupungeista tukee taloudellisesti.

Jälkiasennetun hissin kustannukset ovat noin 150 000–250 000 euroa rappua kohden. Kustannukset riippuvat pitkälti tarvittavista oheistöistä.

– Osakkeen omistajaa kohden kustannukset ovat muutamasta tuhannesta eurosta noin 15 tuhanteen euroon. Ylemmissä kerroksissa ja pinta-alaltaan suuremmissa asunnoissa asuvat maksavat enemmän kuin alempien kerrosten ja pienten asuntojen omistajat, Kallioinen tietää.

Tuumasta toimeen

Hissin hankinnasta taloyhtiöön päätetään aina yhtiökokouksessa. Hankinnan valmistelusta ja toteutuksesta vastaavat taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä.

Tapio Kallioisen mukaan hissihankkeen suunnittelu on kokeneen ammattilaisen työtä.

– Taloyhtiön kannattaa palkata työhön asiantuntija, joka tuntee eri vaihtoehdot ja osaa esittää kestäviä ratkaisuja. Hissien rakentamisprojektit ovat yleensä käynnistyneet puolen vuoden sisällä ARA:n tukipäätöksen saamisesta.

Esteettömyyskorjaukset ja jälkiasennushissi nostavat asunto-osakkeen arvoa. Tapio Kallioisen mukaan tarkkaa arvonnousua on mahdotonta määritellä, koska siihen vaikuttavat myös muun muassa asunnon sijainti ja kunto. Muutamat kiinteistönvälittäjät ovat kuitenkin arvioineet, että parhaimmillaan yksittäisen asunto-osakkeen arvonnousu on keskimäärin kolme kertaa jälkiasennushissiin osakkaan sijoittaman summan suuruinen. Hissillisessä talossa myös asunnon myyntiaika nopeutuu.

Next article