Ella Lahtinen
kestävän kehityksen asiantuntija, Green Building Council Finland
Vuonna 2025 voimaan tulevaan rakentamislakiin sisältyy useita uusia, kestävää ja vähähiilistä kiinteistö- ja rakennusalaa tukevia tavoitteita.
Eniten keskustelua on saanut aikaan rakennuksen ilmastoselvitys, jota varten moni rakennuttaja kaipaa tuotteille CO2data-palvelun konservatiivisia tietoja tai taulukkoarvoja tarkempaa dataa voidakseen tehokkaasti johtaa hankkeen päästöjä. Taulukkoarvoja tarkempi tuotteen ympäristöseloste on epäilemättä talotekniikkatuotteillekin yksi valttikortti, kun suhdanne kääntyy jälleen nousuun.
Suorien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ohella sääntelyn tavoitteena tulee olemaan myös rakennusten ja rakennusosien käyttöiän pidentäminen. Pitkäikäisyyden periaate voi toteutua monella tavoin – rakennus voidaan suunnitella toisaalta säilyväksi, erilaisiin käyttötilanteisiin soveltuvaksi tai toisaalta purettavaksi ja sellaisenaan uudelleenpystytettäväksi tai rakennusosina uudelleenkäytettäväksi. Näitä ominaisuuksia kutsutaan rakennuksen elinkaariominaisuuksiksi.
Oikeastaan elinkaariominaisuudet eivät ole uusi juttu. Kantavien rakenteiden säilyvyydestä sekä talotekniikan huollettavuudesta ja seurattavuudesta säädetään asetuksilla, ja onhan Suomessa jo tutkittu ja rakennettu hyvin säilyneitä, muunneltavia ja välillä purettaviakin rakennuksia. Uutta on kuitenkin näiden ominaisuuksien arviointi yhtenäisillä menetelmillä ja kriteereillä.
Talotekniikalle on annettu suuri painoarvo joustavuuden määritelmässä
Talotekniikalla on merkittävä rooli rakennuksen joustavuudessa, ja talotekniikalle on annettu suuri painoarvo joustavuuden määritelmässä. Kuitenkin mielenkiintoisempia mahdollisuuksia tulee olemaan uudelleenkäytettävyydessä.
Taloteknisiä järjestelmiä ei yleisesti ottaen ole tehty helposti irrotettaviksi, purettaviksi tai uudelleen liitettäviksi. Potentiaalisesti käyttökelpoisia rakennustuotteita ei siis päädy uudelleenkäyttöön, vaan jätehierarkian alemmalle portaalle eli kierrätykseen. Irrotettavuus ja uudelleen asennettavuus avaisi mahdollisuudet ’urban mining’ -termin mukaiseen toimintaan, jossa rakentamisen tarvitsemia materiaaleja hankitaan toisista rakennuksista. Tämä taas toisi mukanaan uutta bisnestä tuotteiden puhdistamisen ja huollon osalta.
