Taloyhtiön oma valmius ja halu hallinnoida latausasemaa ratkaisevat, millainen kokonaisuus kannattaa hankkia. On myös huomioitava, että asukkaat voivat tarvita apua autonsa lataamisessa.
Jos pihalle haluaa esimerkiksi kymmenen 11 kilowatin (kW) laturia, latauskapasiteettia syntyy 110 kW.
– Jos taloyhtiön sähköliittymän koko on 200 kW ja maksimi muu sähkönkulutus on 150 kW, niin sulakkeet palavat, jos kaikista tolpista ladataan täydellä teholla yhtä aikaa, ABB:n tuotemarkkinajohtaja Henri Kapp sanoo.
Taloyhtiön sähköliittymän kokoa pitää usein nostaa ja/tai sähköautoille annettavaa lataustehoa on ohjattava dynaamisella kuormanhallinnalla.
– Jokainen lataustolppa tarvitsee oman sähkönsyöttölähtönsä sähkökeskuksessa. Tällaisia varauksia on yleensä vain uudemmissa rakennuksissa. Voi myös olla, että dynaamisesta kuormanhallinnasta huolimatta sähköliittymän koko ei riitä.
Kun sähköliittymä ja pääkeskus sopivat yhteen latausjärjestelmän kanssa, taloyhtiö voi tarvita vielä erillisen sähköautolatauskeskuksen.
– Monissa taloyhtiöissä on vanha keskus, josta on syötettyä sähköä lämpötolppiin. Näitä lähtöjä ei välttämättä voi käyttää, koska sulakkeet eivät ole riittävän suuret tai oikeanlaiset ja vikavirtasuojat puuttuvat.
Lämpötolppiin riitti yksivaiheinen sähkökaapeli ja syötöt tolpille saattoi ketjuttaa.
– Vanhaa infraa voi hyödyntää sähköautojen lataustolppien kanssa vain jos maan alla kulkee kolmivaiheinen kaapeli ja verkko on tähtimäinen.
Sähköautojen latauslaitteet vaativat 3-vaiheisen syötön, mutta vanhoja tolppia voi käyttää latauslaitteiden jalustoina.
– ABB:n standardoidussa ryhmäkeskuksessa on valmiina kaikki suojaukset ja riittävästi oikeanlaisia sähkönsyöttölähtöjä. Tämä helpottaa ja nopeuttaa asennustöitä.
Dynaaminen kuormanhallinta tarvitsee rinnalleen älykkäät energiamittarit
Dynaamisen kuormanhallinnan ideana on optimoida olemassa olevan sähköliittymän koko. Järjestelmä ohjaa älykkään energiamittarin avulla latauslaitteita, mutta myös sähköautot asettavat omat vaatimuksensa.
– Autojen AC/DC-konverttereilla on omat limiittinsä: jos latauslaitteesta saa alle kuusi ampeeria tehoa, auto ei lataa. Eli jos verkon kapasiteetti ei riitä, autot jäävät ilman sähköä.
Pääsääntöisesti 11 kW:n kapasiteetti riittää, koska sen verran normaalin täyssähköauton konvertteri pystyy hyödyntämään.
– Sähköalan ammattilainen osaa huomioida latausaseman tehot ja kapasiteetin verrattuna autojen tarpeisiin. Ei ole järkeä ylimitoittaakaan, koska pääsääntöisesti rajoitettukin AC-lataus riittää käyttäjille, Kapp muistuttaa.
Hahmottele sähköautojen latauskapasiteetti järkevästi
– Kuinka monta latausasemaa tarvitsette ja mikä on riittävä latausteho?
– Tarvitseeko jokainen paikka oman latauslaitteen?
– Missä paikat ovat? Mitä lähempänä sähkökeskusta ne ovat, sitä vähemmän maansiirtotöitä. Seinämallit ovat usein halvempia asentaa kuin pylväsmallit.
– Riittääkö muutama yhteinen latauspaikka talon seinän vieressä?
– Selvitä sähköliittymän koko ja kuinka monta syöttöä nykyisestä ryhmäkeskuksesta lähtee.
– Onko teillä jo energiamittari, jota dynaaminen kuormanhallintajärjestelmä käyttää ohjauksessa?
– Mihin dynaamisen kuormanohjauksen yksikkö ja tiedonsiirtoon tarvittava reititin asennetaan?
– Miten lataajat tunnistautuvat ja kuka hoitaa laskutuksen? Täysin suljettu latausjärjestelmä ei tarvitse huoltoa, pilveä eikä päivityksiä; kustannuksia tulee vain latureiden hankinnasta ja asennuksesta.
– Onko valmistajan kotimaalla väliä? ABB auttaa suomeksi latauslaitteisiin liittyvissä kysymyksissä ja varaosia saa nopeasti.
