Isännöintialan toimialakatsauksen* mukaan isännöintialalla on tehty 2020-luvulla yli 100 yrityskauppaa. Luku on valtava suhteutettuna markkinan 900 yrityksen kokoon.
Kauppojen suurta lukumäärää ei selitä alan suuri eläköitymisaste, vaan suuri osa kaupoista on keskisuurten ja suurten yritysten fuusioita. Ostoissa johtopaikkoja pitävät suuret pääomasijoittajat.
– Näen lähtökohtaisesti muutokset isännöintialalla hyvänä asiana. Kilpailu kirittää kehittämään ja entisestään parantamaan palvelun laatua. Olen samaan aikaan erittäin huolissani isossa kuvassa suomalaisen rahan ja osaamisen valumisesta ulkomaille, pohtii Taloasema-ketjun toimitusjohtaja Mira-Monica Anttila.
Pääomasijoittamisen liiketoimintamalliin kuuluu yleensä yrityksen nopea kasvatus ja sen jälkeen jälleenmyynti.
– Väkisinkin mietin, miten pitkäjänteistä isännöinnin ja taloyhtiöiden kehittäminen on tällaisilla lähtökohdilla.
ETLA:n 2023 julkaiseman raportin mukaan suomalaisten palvelunalan yritysten yrityskaupoissa lähes puolessa (47 %) omistus siirtyi ulkomaisille yrityksille. Kyse ei siis ole vain isännöintialan kehityksestä, vaan isommasta yhteiskunnallisesta asiasta.
– Samaan aikaan Suomalaisen työn liiton viime vuonna toteuttaman kulutusmuutostutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista kertoo suosivansa suomalaisia palveluja ja palveluntarjoajia.
Isännöintialan asiakkaille, taloyhtiöiden hallituksille ja osakkaille, yrityskaupat tarkoittavat sopimuksen automaattista siirtymistä uudelle omistajalle.
– Tämä voi tarkoittaa isännöintiyrityksen sisäisiä kasvukipuja eli sitä, että prosessit hakevat vielä muotoaan, toimintatavat eivät ole valmiita ja laatu ei ole tasaista. Käytännössä asiakkaille tämä voi näkyä pitkinä vasteaikoina ja henkilökunnan vaihtuvuutena.
Taloyhtiön arki sujuu, kun isännöitsijällä on työrauha, tuki ja prosessit kunnossa
Isännöintialan osaamisvaatimukset kasvavat koko ajan. Taloyhtiöiden pitkäjänteinen ja sujuva johtaminen ja hoitaminen vaativat isännöinniltä jatkuvaa järjestelmäkehitystä ja osaamisen päivittämistä.
Yhä tärkeämmäksi muodostuvat asiantuntijaverkostot, joita isännöitsijällä on työnsä tukena.
– Yksi ihminen ei voi osata kaikkea, siksi arkityön taustalla meillä on laaja asiantuntijaverkosto henkilökuntamme apuna ja tukena. Meille taloasemalaisille on tärkeää, että taloyhtiössä arki sujuu. Tämä edellyttää, että isännöitsijä voi keskittyä niin sanottuun perustekemiseen, että esimerkiksi pöytäkirjat tulevat ajallaan, päätökset menevät käytäntöön, isännöitsijä osaa työnsä ja on tavoitettavissa. Tätähän hallitukset ja osakkaat haluavat.
Kovien kasvutavoitteiden sijaan Taloasema keskittyy asiakkaan palvelemiseen, henkilöstön hyvinvointiin ja paikallisten yrittäjiensä tukemiseen. Yhteiskunnalliset arvot näkyvät Taloaseman päivittäisessä tekemisessä.
Paikalliset yrittäjät tuntevat omat alueensa ja asiakkaansa, toimintatavat ovat kaikille samat ja organisaation matalahierarkia on tehnyt kehitystyöstä nopeaa.
– Taloasema perustettiin 15 vuotta sitten siksi, että halusimme tarjota läpinäkyvää, reilua ja vastuullista isännöintiä koko Suomeen. Tekijöiksi, yrittäjiksi, olemme halunneet alusta lähtien mukavia ihmisiä, jotka huolehtivat ylpeydellä asiakkaidemme tärkeimmästä omaisuudesta ja tuntevat siihen liittyvän vastuun. Meillä on vahvat verkostot, omat asiantuntijat ja voimaa tehdä sekä järjestelmä- että palvelukehitystä Suomessa. Kasvamme pääosin orgaanisesti asiakas kerrallaan, että voimme varmasti luvata jokaiselle asiakkaalle parasta mahdollista palvelua, Anttila toteaa.
*Ingressin lähde: Isännöintiliiton toimialakatsaus 2024.
Taloasema on ISA auktorisoitu isännöintiyritys ja sille on myönnetty Suomalaisen Työn Avainlippu-merkki osoittamaan, että kyseinen palvelu tukee suomalaista työtä ja taloutta. Tervetuloa asiakkaaksi!