Suomessa on noin miljoona asuntoa, joista pitää huolta 4000 isännöintialan ammattilaista. Isännöintialan yrityksiä on noin 800.
Moni ei tule ajatelleeksi, että asunto-osake on omaisuutta, joka tarvitsee ammattilaisia pitämään siitä huolta. Omakotitalossa tämä vastuu on itsellä. Isännöitsijän tehtävänä on valvoa asunto-osakeyhtiöiden etua, jota onkin tehty Suomen itsenäisyyden satavuotisen historian ajan. Silti isännöitsijät ovat hieman varjoon jäänyt ammattikunta.
Asunto on yksi elämän suurimmista sijoituksista. On normaalia, että omaisuuteen pitää myös investoida. Tämä tarkoittaa usein niitä suuria remontteja, kuten putki-, sähkö tai julkisivuremontit. Päätä ei voi laittaa pensaaseen sen jälkeen, kun asuntokaupat on tehty, ja parasta onkin tutustua huolellisesti asunto-osakeyhtiön tilaan jo ennen kauppoja.
Jo tällä hetkellä tärkeää arkipäivää isännöitsijöille ja asukkaille on asioinnin ja tiedonvälityksen siirtyminen verkkoon.
Taloyhtiön tietoja ei kuulu piilottaa, vaan tärkeää on reilu peli. Kun ostat asuntoa, varmistu, että taloyhtiöllä on suunnitelmat olemassa seuraavalle kymmenelle vuodelle, strategia tulevaisuuteen pitää siis olla. Hyvä tiedonkulku taloyhtiössä on hyvän isännöinnin merkki.
Taloyhtiön hallitus koostuu osakkaista, ja siihen pitää voida tulla maallikoidenkin mukaan. Kiinteistön ylläpito ja isännöinti on ammattilaisten tonttia, ja mielestäni on hyvä, jos isännöintipalvelu ottaa aktiivisen roolin, mutta niin että roolit ovat kaikille osapuolille selvät. Hyvä hallitus kysyy osakkailta kerran vuodessa palautetta.
Digitalisaation haasteet ja tulevaisuus
Taloyhtiöiden arvon kehityksen kannalta tulevaisuus riippuu paljolti siitä, millä paikkakunnalla talo sijaitsee. Monilla paikkakunnilla muuttoliikkeen myötä asuntojen tarve häviää, niiden arvo laskee ja taloja jopa puretaan. Kun korot lähtevät taas jossain vaiheessa nousuun, se vaikuttaa taloyhtiöiden talouteen, ja kehitystä on jatkuvasti seurattava.
Tulevaisuuden haasteita isännöintialallakin on digitalisaatio. Digitalisaatio vaikuttaa taloyhtiön palveluihin ja tuo tuotantotehokkuutta isännöintiin ja kiinteistön palveluihin. Samalla isännöintialakin muuttuu koko ajan, ja esimerkiksi johtamisen palveluihin, pitää satsata.
Jo tällä hetkellä tärkeää arkipäivää isännöitsijöille ja asukkaille on asioinnin ja tiedonvälityksen siirtyminen verkkoon. Silti vasta noin 20 000:lla taloyhtiöllä on omat verkkosivut. Verkkosivut on hyvä olla olemassa, sillä avoimuutta tiedotuksessa tarvitaan. Verkkoon voi laittaa kuntoa koskevat tiedot sekä muita perustietoja helposti saataville, ja asukkaille voi olla myös oma suljettu keskusteluosio tai Facebook-ryhmä.
Isännöinnilläkin on tarkoitus luoda hyvää, turvallista arkea taloyhtiöihin. Se on myös luomassa yhteisöllisyyttä: tunnetaan naapurit, moikataan – on tunne siitä, että talossa asiat ovat kohdallaan.
Kirjoittaja Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä.
