Yhä useampi suomalainen asuu tulevaisuudessa taloyhtiössä. Vetovoimaiset kaupungit keräävät väkeä, ja tiivistämisen tarve kasvaa. Jo nyt rivi- ja kerrostaloissa asuu suurempi osa väestöstä kuin erillisissä pientaloissa, toisin kuin vielä viime vuosikymmenellä.
Nyt on aika kääntää katseet taloyhtiöasumisen tulevaisuuteen. Aika on sopiva siitäkin syystä, että taloyhtiöiden rakennuskannan valtaosa on peruskorjausiässä. Suuria investointeja vaativien peruskorjausten lähestyessä asunnonomistajien on hyvä pohtia yhdessä, millaisen tulevaisuuden he haluavat itselleen taloyhtiönsä asukkaina. Entä millaisen asuinyhteisön he jättävät tuleville polville?
Asunto on monelle elämän suurin sijoitus, ja taloyhtiön nykyisten päättäjien valinnat vaikuttavat raa’asti asuntojen tulevaan arvoon ja asumisen laatuun. Siksi juuri nyt on tärkeää alkaa antaa taloyhtiöasumisen kehittämiselle sille kuuluva painoarvo.
Tulevaisuuden ennakointi ja suunnittelu on tärkeintä työtä, mitä isännöinti asiakkailleen tekee. Toisinaan odotukset isännöinnille ovat kuitenkin paljon laajemmat. Isännöitsijän pitäisi olla yhtä aikaa psykologian, juridiikan, talouden ja rakennustekniikan mestari-insinööri. Törmäyskursseja syntyy, kun ei tiedetä, mitä isännöitsijä pystyy tarjoamaan ja mitä oikeastaan on sovittu.
Yksi päällimmäisistä odotuksista on varmasti se, kuinka syvällisesti ja ajantasaisesti isännöinti on perillä alan toimintaympäristöstä ja millaiset yhteistyökumppanit se kykenee taloyhtiöille hankkimaan.
Jotta isännöinti pystyy ennakoimaan tulevaa, alan yritysten on pakko seurata asumiseen vaikuttavia virtauksia sekä kehittää toimintaansa ja palvelujaan. Taloyhtiön isännöinti 2020-luvulla vaatii entistä monipuolisempaa osaamista, kun asukkaat ikääntyvät, tekniikka lisääntyy, korjaustarpeet kasvavat ja asumiselta odotetaan entistä parempaa palvelutasoa.
Tulevaisuuden isännöinti onkin todennäköisesti yhä enemmän toimivia verkostoja ja vähemmän kaiken hoitamista yksin. Jatkossa parhaat verkostot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Isännöinnin kautta taloyhtiöllä on käytössään koko isännöintiyrityksen ja isännöitsijän verkoston asiantuntemus.
Isännöintiliiton toimitusjohtajana haluan vaikuttaa siihen, että isännöinnin työn arvostus kasvaa. Parhaimmillaan ala voi muuttaa koko asumisen ja kiinteistökehittämisen kenttää, mutta vain jos se on ammattitaitoista, kunniallista ja pyrkii aidosti edistämään asiakkaan etua. Vanhat uskomukset hyväveliverkostoista ja vain pakolliseen kykenevistä isännöitsijöistä pitää romuttaa. Siinä Isännöintiliitolla on iso rooli, joka vahvistuu entisestään vaikuttamisessa, kouluttamisessa ja jäsenpalveluissa.
Alan haasteet ratkaistaan kattavalla ja vahvalla Isännöintiliitolla sekä entistä tiiviimmällä ja uudenlaisella yhteistyöllä alan muiden järjestöjen ja alan yritysten kanssa. Mitä laajempaa sidosryhmäyhteistyötä järjestötasolla tehdään, sitä paremmin kiinteistöalan yhteisiä tavoitteita saavutetaan.
Kirjoittaja Mia Koro-Kanerva aloitti Isännöintiliiton toimitusjohtajana 2. syyskuuta. Isännöintiliitto on koko isännöintialan yritykset ja yhdistykset yhdistävä liitto, joka täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Isännöintiliittoon kuuluu yli 580 jäsenyritystä ja 23 yhdistystä, joiden kautta liittoon kuuluu noin 4/5 Suomen isännöinnistä.
