Kattoliiton Teknisen työryhmän jäsen Jukka Torpakko painottaa, että on parempi huomata katon mahdolliset korjaustarpeet vähän liian aikaisin kuin veden tullessa jo sisään. Säännölliset tarkastuskäynnit katolla estävät vahinkoja.
– Pahin tilanne on tietenkin selvä vuoto, toteaa Jukka Torpakko.
– Silloin remontilla on jo kiire, jos mielii välttää suuremmat vahingot.
Yleensä katon remonttitarve etenee rauhallisemmin ja saa useimmiten alkunsa huoltoyhtiön tai taloyhtiön aktiivijäsenen kattokäynnistä.
– Asiantuntija kutsutaan paikalle silloin, jos aluksi itse huomataan katossa yksittäinen ongelma. Se voi liittyä esimerkiksi läpivienteihin tai rännien kuntoon.
– Toisinaan asiantuntija toteaa katossa olevan suurempiakin korjauskohteita, vaikkapa aluskatteiden puutetta tai ongelmia ylätilan tuuletettavuudessa, toteaa Torpakko.
– Pinnalta katsottuna kaikki saattaa olla hyvin, mutta lähempi tarkastelu paljastaa remonttitarpeita.
Nyrkkisääntö Torpakon mukaan on, että 20–30 -vuotias katto alkaa usein olla jo ongelmaiässä ja vaatii jo isompia huoltotöitä. Hänen mukaansa esimerkiksi 1980-luvun kattojen rakennustekniikka ei enää täytä tämän päivän vaatimuksia, ja kun ajan hammaskin on niitä syönyt, voi pikkuvian löytyminen johtaa koko katon uusimiseen.
Neljä vuodenaikaa kuluttavat kattoa
Katto joutuu toisaalta voimakkaan säteilyn, toisaalta vaihtuvien kosteusolojen kohteeksi. Torpakon mukaan tuulettuvuuteen tulee kiinnittää entistä suurempaa huomiota tänä päivänä.
– Esimerkiksi puurakenteissa näkyy entistä useammin kosteuden aiheuttamia sinistymiä. Suuremmat kosteus- ja homevauriot voidaan estää parantamalla katon tuulettuvuutta.
Lumenpoisto on toistuvan keskustelun aihe monessa taloyhtyössä.
– Mikäli liian suuriksi kasvaneita lumimääriä ei poisteta, ne voivat vyöryä katolta hallitsemattomasti aiheuttaen vahinkoja kattorakenteisiin, ja pahimmillaan seurauksena on jopa henkilövahinkoja. Vastuuongelmat vältetään kutsumalla ammattilainen poistamaan lumet ajoissa.
– Kun taloyhtiössä käydään syksyisin ja keväisin tarkistamassa esimerkiksi kiinnitykset, läpiviennit ja rännit, katon kunto pysyy yleensä hallinnassa, toteaa Torpakko.
Halvin ei ole aina paras
–Hyvä kattoremontin suunnittelujänne on puolisen vuotta, sanoo Torpakko. Kun yhtiön syyskokouksessa päätetään remontista, urakka saadaan vauhtiin seuraavana kesänä.
Varminta on hankkia urakalle ammattitaitoinen valvoja, mutta erityisesti pienissä yhtiöissä säästetään hoitamalla valvonta itse. Torpakon mukaan tämä on kuitenkin riski, sillä urakoitsijoiden tarjousten vertailu on ammattilaisellekin vaativa tehtävä.
– Hinnalla voidaan pelata niin monessa kohdassa: peltipinnoitteessa, tuotevalinoissa, puutavaran laadussa ja niin edelleen.
On myös tärkeää selvittää urakoitsijan takuut, vakutuukset ja talous siltä varalta, että jotain menee pieleen, hän sanoo.
– Epäonnistuneesta kattoremontista ei voida vaatia korvausta, jos urakoitsija on esimerkiksi tehnyt konkurssin.
– Mikäli hinta poikkeaa huomattavasti muiden, samanlaisia tarjouksia lähettäneiden urakoitsijoiden hinnoista, hintaeron syy kannattaa selvittää mahdollisimman tarkkaan. Halvin ratkaisu ei suinkaan ole aina se paras, painottaa Torpakko.
