Vastikerästien kertyminen ja häiriökäyttäytyminen ovat yleisimpiä syitä sille, että taloyhtiö käynnistää asunnon hallintaanottoprosessin. Heinäkuussa 2024 astui voimaan lakimuutos, joka keventää taloyhtiön tiedoksiantovelvollisuutta silloin, kun osakas ei asu Suomessa.
Vaikka taloyhtiön taloustilanteen käsittely on isännöitsijälle ja hallitukselle rutiinia, vastikerästejä on perinteisesti seurattu huonosti. Moni taloyhtiö ei peri lain mukaista viivästyskorkoa tai huomautusmaksua.
– Vastikerästeihin kannattaa puuttua viimeistään parin kuukauden jälkeen, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Marina Furuhjelm sanoo.
Taloudellisen tilanteen heiketessä osakkaalle saattaa tulla kiusaus jättää maksamatta ennemmin vastikkeet kuin vaikkapa puhelinlasku, johon tulee aina sanktioita.
Parin maksamattoman vastikkeen jälkeen osakkaalle on hyvä soittaa ja kysyä, mikä tilanne on. Mahdollinen maksusuunnitelma pitää tehdä heti ja hyvin lyhyeksi aikaa, koska taloyhtiö ei voi toimia pankkina.
– Hallitus voi myös valtuuttaa isännöitsijän lähettämään varoituksen heti kun esimerkiksi kolmen kuukauden vastikkeet on rästissä.
Virallisen tiedoksiannon vaatimukset ovat aiempaa kevyemmät
Olipa kyseessä varoitus tai yhtiökokouksen päätös asunnon hallintaanotosta, se pitää antaa osakkaalle tiedoksi todisteellisesti. Käytännössä tiedon osakkaalle toimittaa käräjäoikeuden haastemies.
– Eu:ssa on melko toimiva viranomaisyhteistyö, mutta silti lain vaatimus päätöksen tiedoksiantamisesta 60 päivässä on ollut hankala. Nyt lakimuutoksen myötä riittää, että yhtiökokouspäätöksen tiedoksiantamista ulkomailla oleskelevalle osakkaalle haetaan 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.
Lakimuutos helpottaa eniten tiedoksiantamista silloin, kun osakas oleskelee Euroopan talousalueen ulkopuolella.
– Ensin on käytettävä haastemiestä, mutta sen jälkeen riittää, että taloyhtiö julkaisee kuulutuksen Edita Lakitieto Oy:n kustantamassa Virallisessa lehdessä. Varoitus tai päätös viedään myös huoneistoon ja lähetetään osakkaalle meilillä, jos hänen sähköpostiosoitteensa on tiedossa.
Kuulutus katsotaan tulleen osakkaalle tiedoksi, kun Virallinen lehti ilmestyy.
Hallintaanotto on kova puuttumiskeino
Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy on Suomen johtava kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto, joka auttaa taloyhtiöitä laatimaan varoitukset ja huolehtii, että ne saatetaan tiedoksi osakkaalle oikein.
Jos osakas ei varoituksen jälkeen maksa vastikerästejä tai lopeta esimerkiksi häiriökäyttäytymistä, taloyhtiö voi aloittaa yhtiökokouksen päätöksellä asunnon hallintaanottoprosessin.
– Hallintaanottopäätökselle on tiukat määrämuodot, joiden on toteuduttava, jotta päätös on tehty oikein. Siksi taloyhtiö monesti pyytää meidät mukaan yhtiökokoukseen.
Jos yhtiökokous päättää, että osakas menettää asuntonsa hallintaoikeuden, päätös on annettava 60 päivän määräaikana tiedoksi osakkaalle.
– Hallinnan voi menettää maksimissaan kolmeksi vuodeksi. Sinä aikana taloyhtiö vuokraa asunnon ulkopuoliselle ja vuokratuloilla katetaan yhtiölle aiheutuneet kulut. Ylijäävän vuokranosan yhtiö palauttaa osakkaalle. Eli taloyhtiö ei tee hallintaanotolla voittoa eikä se ole lopullinen ratkaisu tilanteeseen, Furuhjelm korostaa.
Tarvitsetko juridista tukea taloyhtiössäsi?
Aina löytyy ratkaisu.
