Suomessa talousvesi on suhteellisen halpaa ja sitä riittää – ainakin vielä. Ehkä siksi meillä ei osata ajatella, että myös veden käyttöä on syytä järkeistää. Loppujen lopuksi vesikään ei ole ehtymätön luonnonvara, ainakaan koko maailman perspektiivistä.
– Veden käyttöä kannattaa seurata myös kustannusten vuoksi. Pitemmän päälle siitä maksetaan kuitenkin aika paljon, varsinkin lämpimästä vedestä, huomauttaa Motivan asiantuntija Harri Heinaro.
Motiva on valtion omistama asiantuntijayritys, joka edistää Suomessa resurssitehokkuutta jakamalla tietoa kuluttajille, yrityksille, kunnille sekä julkishallinnolle.
Hyvä vedenkulutuksen tavoitetaso on noin 100-120 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Keskimääräisessä kulutuksessa ihan tätä ei saavuteta, mutta hyvällä kohtuudella vettä näytään Suomessa käytettävän eli noin 155 litraa henkilöä kohden.
Jopa yli 30 prosenttia, taloyhtiöiden hoitokuluista käytetään energia- ja vesikustannusten kattamiseen.
– Kulutettava vesimäärä vaihtelee käytännössä paljon. Joillakin se saattaa yltää jopa 450 litraan päivittäisessä kulutuksessa ja alimmillaan se on voinut olla noin 70 litraa, kertoo Heinaro.
Eniten kotitalouksissa käytetään vettä peseytymiseen, 39 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Muina suurimpina käyttötapoina Heinaro luettelee wc:n, joka vie 26 prosenttia vedestä, keittiötyöt 22 prosenttia sekä pyykinpesu 13 prosenttia.
Parempaa tiedottamista
Merkittävä osuus, jopa yli 30 prosenttia, taloyhtiöiden hoitokuluista käytetään energia- ja vesikustannusten kattamiseen. Taloyhtiön raakavedestä laskutetaan kulutuksen mukaan eli päävesimittarin mittaustietojen mukaisesti. Tämän päälle maksetaan vielä veden lämmityskustannukset.
Veteen liittyvät asiat kiinnostavat asukkaita paljon, mutta silti varsinkaan veden lämmityskustannuksia ei asukkaiden keskuudessa usein ajatella riittävästi. Taloyhtiöiden puolelta tiedon jakamisessa asukkaiden suuntaan on usein puutteellista. Heinaro patistaakin taloyhtiöitä aktiivisuuteen:
– Taloyhtiöissä on jonkinlainen tietämys veden kokonaiskulutuksesta, mutta asuntokohtainen tieto jää helposti epämääräiselle tasolle, etenkin, jos sitä ei mitata erikseen.
Jos asunnoista kerättäisiin mittaukseen perustuvaa dataa, se kiinnostaisi yksittäisiä asukkaitakin ihan eri tavalla.
– Huoneistokohtainen mittari vähentää vedenkulutusta 10-30 prosenttia, siksi uskon, että jos sitä voitaisiin seurata ja maksu perustuisi todelliseen kulutukseen, asukkaatkin kiinnostuisivat seuraamaan omaa vedenkäyttötapaansa aktiivisesti ja vähentämään sitä.
Taloyhtiön olisi hyvä tiedottaa asukkaita yksinkertaisista keinoista vedenkulutuksen vähentämiseksi. Heinaro neuvoo ensimmäisenä huolehtimaan, että vesilaitteet toimivat hyvin eikä vuotoja ole. Pienestäkin vuodosta voi tulla isot kustannukset:
– Esimerkiksi tiputtava hana tuhlaa vettä vuodessa 26 kuutiota eli noin 150 euroa ja wc:n pieni vuoto jopa 226 kuutiota, Heinaro huomauttaa.
Hanojen vesivirtaamiin vaikuttavan painetason tarkistaminen koko talon tasolla on taloyhtiön vastuulla. Jos vesi tulee kovalla paineella, se voidaan alentaa paineenalennusventtiilillä ja tarkistaa sekä säätää virtaama vielä hanakohtaisesti suositusten mukaiseksi.
Lue lisää: motiva.fi/taloyhtiot
